300-luku eaa.

300-luku eaa. muodosti yhdessä 400-luvun eaa. kanssa antiikin Kreikan klassisen kauden, jota on pidetty kreikkalaisen kulttuurin kultakautena. Etupäässä Ateenassa vaikuttivat filosofit Platon ja Aristoteles.

Vuonna 371 eaa. Theba riisti Spartalta sen valta-aseman Kreikassa. Theban hegemoniaa kesti vuoteen 362 eaa. asti. Vuosisadan puolivälissä Makedonia nousi Filippos II:n (359 eaa. – 336 eaa.) aikana suurvallaksi, joka sai valtaansa antiikin Kreikan kaupunkivaltiot ja muut Makedonian lähialueet. Filippoksen poika Aleksanteri Suuri (336 eaa. – 323 eaa.) jatkoi isänsä aloittamaa työtä valtaamalla Persian. Aleksanterin sotaretket ulottuivat aina Intiaan asti.

Aleksanteri Suuren kuoltua hänen seuraajansa, niin sanotut diadokit, jakoivat hänen valtakuntansa. Syntyi muun muassa seleukidien hallitsema Persia ja Ptolemaiosten Egypti. Kummatkin valtakunnat säilyivät aina ensimmäiselle vuosisadalle asti jolloin Rooman valtakunta valtasi ne.

Sisiliassa Syrakusan tyranni Dionysios I hyökkäsi karthagolaisia vastaan vuonna 398 eaa. Karthagolainen kenraali Himilko teki vastahyökkäyksen ja alkoi piirittää Syrakusaa vuonna 397 eaa., mutta epäonnistui. Syrakusalaiset ja karthagolaiset kamppailivat Sisilian herruudesta 340 eaa. asti jolloin syrakusalaiset olivat saaneet miltei koko saaren haltuunsa. Vuonna 311 eaa. Syrakusan tyranni Agathokles kukisti viimeisetkin karthagolaiset. Karthagolainen Hamilkar hyökkäsi Sisiliaan ja alkoi piirittää Syrakusaa. Agathokles lähetti armeijan Karthagoa vastaan ja sai näin aikaiseksi rauhansopimuksen. Agathokles julisti itsensä Sisilian kuninkaaksi vuonna 304 eaa.

Vuosisadan alussa gallialaiset hyökkäsivät Roomaa vastaan ja Brennuksen johdolla valtasivat ja tuhosivat Rooman. Myöhemmin roomalaiset torjuivat gallialaisten uudet hyökkäykset. Vuosisadan puolivälin aikana Rooman tasavalta kukisti lähialueidensa asukkaat. Vuosina 343 eaa. – 338 eaa. Rooma kukisti Latiumin latinalaiset kaupungit. Gallialaisia ja latinalaisia vastaan käytyjen sotien jälkeisen sekasorron jälkeen päätettiin että yksi kahdesta konsulista tulisi tästedes olemaan plebeiji. Roomalaiset kukistivat myös samnilaiset samnilaissodissa joita käytiin vuosina 343 eaa. – 290 eaa.

300-luvulla roomalaiset rakensivat myös ensimmäisen akveduktinsa. Censori Appius Claudius Caecus antoi rakennuttaa 16,4 km pitkän Aqua Appian vuonna 312 eaa. Akvedukti kuljetti Roomaan päivässä 73 000 m³ vettä. Samana vuonna valmistui myös Rooman tärkein tie Via Appia, jonka perimmäinen tarkoitus oli taata Rooman armeijoille mahdollisuus nopeaan siirtymiseen vasta valloitetuilla alueilla.

Keltit saapuivat Irlantiin 300-luvulla eaa.

Jyllatilaisesta suosta löydetty Tollundin mies hukkui radiohiiliajoituksen mukaan noin vuonna 350 eaa. Skandinaviassa aikakautta 500–0 eaa. kutsutaan esiroomalaiseksi rautakaudeksi.

300-luvun eaa. alku oli Persialle vakauden aikaa. Artakserkses II hallitsi 45 vuoden ajan (404 eaa. – 358 eaa.). Vuonna 358 eaa. kuninkaaksi nousi Artakserkses III jonka aikana persialaiset jälleen valtasivat Egyptin joka oli ollut itsenäinen vuodesta 402 eaa. asti. Artakserkses III salamurhattiin vuonna 338 eaa., ja sekasortoisen kauden jälkeen kuninkaaksi nousi Dareios III vuonna 336 eaa.

Vuonna 334 eaa. Aleksanteri Suuri hyökkäsi Persiaa vastaan ja kukisti Dareioksen Issoksen ja Gaugamelan taisteluissa. Dareios kuoli vuonna 330 eaa. minkä jälkeen Aleksanteri Suuresta tuli Persian uusi kuningas. Aleksanterin kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa. hänen valtakuntansa jaettiin ns. diadokkien kesken. Aleksanterin sotapäällikkö Seleukos I sai lopulta Persian haltuunsa ja julistautui kuninkaaksi vuonna 305 eaa. Seleukidien hallitsijasuku hallitsi Persiaa aina parthialaisten valloitukseen saakka.

Egypti riistäytyi Persian hallinnasta vuonna 402 eaa. jolloin Amyrtaios kapinoi ja julistautui faaraoksi. Amyrtaioksen perustama 28. dynastia hallitsi vuoteen 398 eaa., jolloin Nefaarud I syrjäytti hänet ja perusti 29. dynastian. Vuonna 380 eaa. Nektanebo I puolestaan syrjäytti Nefaarudin ja perusti 30. dynastian. Vuonna 343 eaa. Persian kuningas Artakserkses III valtasi Egyptin ja lopetti sen itsenäisyyden. Tämä niin sanottu toinen persialaiskausi jatkui vuoteen 332 eaa. asti kun Aleksanteri Suuri valtasi Egyptin. Hänen kuolemansa jälkeen Egyptin käskynhaltijaksi tuli Ptolemaios I, joka julisti itsensä kuninkaaksi ja faaraoksi. Ptolemaioksen hallitsijasuku hallitsi Egyptiä aina vuoteen 30 eaa. asti.

Kiinassa oli meneillään Taistelevat läänitysvaltiot -kausi, jonka katsotaan alkaneen vuonna 475 eaa. 300-luvulla eaa. Zhou-dynastian kuninkaat olivat vain keulakuvia ja todellinen valta oli läänitysvaltioiden johtajilla.

Chandragupta Maurya perusti niin sanotun Mauryan imperiumin vuonna 321 eaa. Maurya valtasi takaisin Intian luoteisosat, jotka Aleksanteri Suuri oli vallannut. Persian hallitsija Seleukos I hyökkäsi Mauryaa vastaan, mutta vuonna 303 eaa. saatiin aikaiseksi rauhansopimus jonka mukaan Maurya sai Induksen varrella olleet maat.

• Faroksen majakka valmistui

• Marcus Furius Camillus, Roomalainen poliitikko ja sotilas. Viisinkertainen diktaattori.
• Platon, filosofi (noin 427 eaa.–347 eaa.)
• Aristoteles, filosofi (384 eaa.–322 eaa.)
• Ksenofon, sotilas ja filosofi (noin 431 eaa.–noin 360 eaa.)
• Filippos II, Makedonian kuningas (s. 382 eaa., vallassa 359 eaa. – 336 eaa.)
• Dareios III, Persian kuningas ja viimeinen Akemenidien hallitsijasuvun jäsen.
• Aleksanteri Suuri, Makedonian kuningas (s. 356 eaa., vallassa 336 eaa. – 323 eaa.)
• Demosthenes (384 eaa. – 322 eaa.), ateenalainen reetori ja Filippos II:n vastustaja.
• Ptolemaios I Soter, Egyptin faarao ja Ptolemaioksen hallitsijasuvun perustaja (noin 367 eaa. – 283 eaa.)
• Seleukos I Nikator, Persian kuningas ja Seleukidien hallitsijasuvun perustaja (noin 358 eaa. – 281 eaa.)
• Chandragupta Maurya, Mauryan imperiumin perustaja

• Palkeet Kiinassa
• Brahmi-kirjoitus
• Ensimmäinen akvedukti rakennettiin Roomassa.