Alankomaiden kuningaskunta
Alankomaiden kuningaskunta (holl. Koninkrijk der Nederlanden) on Länsi-Euroopassa sijaitsevista Alankomaista sekä Karibialla sijaitsevista Arubasta, Curaçaosta ja Sint Maartenista koostuva valtioliitto. Aruballa, Curaçaolla ja Sint Maartenilla on äänioikeus koko kuningaskuntaa koskevissa asioissa. Kuningaskunnan nykyinen muoto astui voimaan 28. lokakuuta 1954. Tätä ennen vuodesta 1830 lähtien Alankomaiden kuningaskunta koostui Alankomaista ja sen siirtomaista. Suriname kuului kuningaskuntaan ennen itsenäistymistään vuonna 1975.
Alankomaiden kuningaskunta Koninkrijk der Nederlanden |
|
---|---|
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia |
Kuningas | Willem-Alexander |
Pääministeri | Mark Rutte |
Pääkaupunki |
Amsterdam (virallinen) Haag (hallinnollinen) |
Muita kaupunkeja |
Oranjestad (Aruban pääkaupunki) Philipsburg (Sint Maartenin pääkaupunki) Willemstad (Curaçaon pääkaupunki) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 41 543 km² [1] (sijalla 131) |
Väkiluku (2018) | 17 151 228 [1] (sijalla 61) |
– väestötiheys | 393 as. / km² |
Viralliset kielet | hollanti (de facto) |
Lyhenne | NL |
Tunnuslause | Je maintiendrai |
Kansallislaulu | ”Het Wilhelmus” |
Historia
muokkaaEnnen vuoden 1954 valtioasetusta Suriname, Curaçao, Länsi-Uusi-Guinea sekä muut alusmaat olivat Alankomaiden merentakaisia siirtomaita. Tämän jälkeen siirtomaasuhde purettiin ja Surinamen, Curaçaon ja Alankomaiden-Uusi-Guinean ja alusmaiden tästä lähtien Alankomaiden Antillien asema muuttui kuningaskunnan maaksi, ja ne saivat itse päättää sisäisistä asioistaan. Vuonna 1962 Alankomaiden-Uusi-Guinea liitettiin Indonesiaan osana Länsi-Uusi-Guineaa ja vuonna 1975 Suriname irtautui kuningaskunnasta ja itsenäistyi. Vuonna 1986 Aruba irtautui Alankomaiden Antilleista ja muodosti oman autonomisen alueensa kuningaskunnan sisällä. Vuonna 2010 Alankomaiden Antillit jaettiin Arubaan, Curaçaoon, Sint Maarteniin ja kolmeen erityisasemassa olevaan kuntaan.[2]
Perustuslaki
muokkaaAlankomaiden perustuslaki koskee Euroopassa sijaitsevia Alankomaita sekä kuningaskuntaa kokonaisuutena. Aruballa, Curaçaolla ja Sint Maartenilla on omat perustuslakinsa, hallintonsa ja parlamenttinsa. Yhdessä kuningaskunnan Euroopassa sijaitsevan alueen ja Karibialla sijaitsevien kolmen erityiskunnan kanssa ne muodostavat täysivaltaisen valtion.
Maat
muokkaaMaa | Pääkaupunki | Asema | Väkiluku (2018)[1] | Pinta-ala (km²)[1] |
Asukastiheys (km² kohden) |
Rahayksikkö | Muuta |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Alankomaat | Amsterdam | yhtenäis- eli unitaarivaltio | 17 151 228 | 41 543 | 410 | euro (erityisasemassa olevissa kunnissa Yhdysvaltain dollari) | Alankomaihin kuuluu erityisasemassa olevat kunnat: Bonaire, Saba ja Sint Eustatius. |
Aruba | Oranjestad | yhtenäis- eli unitaarivaltio | 116 576 | 180 | 648 | Aruban floriini (sidottu Yhdysvaltain dollariin kurssilla 1,79 floriinia) | |
Curaçao | Willemstad | yhtenäis- eli unitaarivaltio | 150 241 | 444 | 338 | Alankomaiden Antillien guldeni | |
Sint Maarten | Philipsburg | yhtenäis- eli unitaarivaltio | 42 677 | 34 | 1 255 | Alankomaiden Antillien guldeni |
Euroopan unioni
muokkaaAlankomaiden kuningaskunta on Euroopan unionin jäsen. Kuitenkaan Arubaa, Curaçaoa ja Sint Maartenia ei lasketa kuuluvaksi Euroopan unioniin, vaan niillä on merentakaisten alueiden asema. Kuningaskunnan kansalaisuutta ei kuitenkaan jaotella sen osien kesken, joten myös näiden alueiden kansalaiset ovat EU-kansalaisia.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d The World Factbook Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Status change means Dutch Antilles no longer exists BBC News. 10.10.2010. BBC. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alankomaiden kuningaskunta Wikimedia Commonsissa