Asutus- ja maatilatalousliitto
Asutus- ja maatilatalousliitto ry (lyhenne AML, vuoteen 1969 Asutusliitto ry) oli vuonna 1954 perustettu suomalainen asutustilallisten etujärjestö. Se oli alkuvuosinaan myös vennamolaisen liikkeen ensimmäinen merkittävä tukiorganisaatio.
Liitto julkaisi vuosina 1955–1995 Oma Maa -nimistä kerran viikossa ilmestynyttä lehteä.[1] Vuosina 1977–1992 ilmestyi myös Asutus- ja maatilatalousliiton vuosikirja[2] ja vuosina 1959–1965 Asutusliitto-järjestölehti[3].
Perustaminen ja alkuvaiheet
muokkaaPäätös Asutusliiton perustamisesta tehtiin Maalaisliiton keskushallituksen asettamassa työryhmässä, ja se oli alkujaan tarkoitettu kilpailijaksi SKDL:n ja kommunistien vuonna 1952 perustamalle Maantarvitsijain ja Asutustilallisten Liitolle. Uusi järjestö koettiin tarpeelliseksi myös siksi, että asutustoimintaan vastahakoisesti suhtautunut Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ei ollut suosittu asutustilallisten keskuudessa.[4] Karjalan Liitto puolestaan valvoi karjalaisen siirtoväen mutta ei muiden asutustoiminnan piirissä olleiden väestöryhmien etuja. Asutusliitto edusti kaikkia asutettavia.[5]
Asutusliiton perustava kokous pidettiin Kuopion Raiuttiusseuran talossa 25. huhtikuuta 1954. Siihen osallistui kolme aiemmin perustettua paikallisyhdistystä ja 105 asutustilallista.[6][7] Kokouksen avasi Maalaisliiton puoluesihteeri Arvo Korsimo ja alusti maatalousministeriön asutusasiainosaston ylijohtajana toiminut Maalaisliiton kansanedustaja Veikko Vennamo.[4] Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ossi Maalampi ja toiminnanjohtajaksi Tauno Savolainen. Asutustoimintaa pitkään johtanut Vennamo nimettiin kunniapuheenjohtajaksi.[4][6] Oma maa -lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Martti Särkelä. Asutusliiton toimisto sijaitsi aluksi Maalaisliiton puoluetalossa Helsingissä.[4] Liitto jaettiin vuonna 1956 21:een maakunnalliseen piiriin.[5][6]
Alkuvuosinaan liitto keskittyi maanhankintalakiin liittyneisiin asioihin ja esitti kannanottoja maatalouspoliittisissa sekä muissa asutustilallisia koskeneissa kysymyksissä. Liitto pyrki edistämään asutustilojen rakentamista ja siihen tarvittua rahoitusta, lisämaiden saantia, tarvittavaa ammattikoulutusta sekä tieyhteyksien ja sähköverkon ulottamista uudistiloille.[5] Se vaati myös lisää maataloustukia, esimerkiksi korvauksia maidon- ja maitotuotteiden tuottajille. Liiton toimintaa vastustivat erityisesti ne maanomistajat, jotka olivat joutuneet luovuttamaan maata asutustiloille.[6] Asutusliiton jäsenmäärä oli vuoden 1954 lopussa vajaat 45 000, vuonna 1958 jo lähes 80 000 ja vuonna 1961 yli 95 000. Toiminta oli erityisen aktiivista Pohjois-Suomessa.[8]
Rooli vennamolaisen liikkeen synnyssä
muokkaaVaikka Arvo Korsimo oli ajanut Asutusliiton perustamista Maalaisliiton tukiliikkeeksi, siitä tulikin häntä vastustaneen Vennamon henkilökohtainen tukiliike, sillä Vennamo oli asutustilallisten keskuudessa erittäin pidetty ja kunnioitettu. Asutusliitto sekaantui Maalaisliiton valtakiistoihin ajamalla Vennamoa puolueen johtoelimiin ja Suomen hallitukseen. Alkuvuodesta 1956 liitto julistautui puolueettomaksi, siirsi toimistonsa pois Maalaisliiton talosta ja pudotti Maalaisliiton puoluejohdolle uskolliset henkilöt pois omista johtoelimistään. Toiminnanjohtajaksi tuli Vennamon tukija Paavo Ojalehto.[4] Vennamo itse oli liittovaltuuston puheenjohtaja vuosina 1956–1960.[9] Asutusliitto asetti vuoden 1956 kunnallisvaaleissa ja vuoden 1958 eduskuntavaaleissa paikoin omia ehdokaslistojaan.[4][10] Vennamo käytti Asutusliittoa kampanjaorganisaationaan pyrkiessään Maalaisliiton puheenjohtajaksi vuonna 1956. Kun häntä ei valittu, alkoi liikkua puheita, että Asutusliitosta tehtäisiin uusi, Vennamon johtama puolue.[4]
Asutusliitolla ja sen toimihenkilöillä oli keskeinen rooli Vennamon johtaman Suomen Pientalonpoikien Puolueen perustamisessa vuonna 1959,[4][10] vaikka virallisesti liitto ei ollut siihen osallisena. Asutusliitto toimi sen jälkeen Pientalonpoikain puolueen (vuodesta 1966 Suomen Maaseudun Puolueen) tärkeänä tukiverkostona, varsinkin puolueen alkuaikoina.[10]
Myöhemmät vaiheet
muokkaaAsutusliiton nimeksi vaihdettiin Asutus- ja maatilatalousliitto vuonna 1969.[11] Asutustoiminnan hiivuttua se keskittyi puolustamaan pienomistukseen perustunutta maanviljelyä, viljelijäväestön itsenäistä asemaa ja maaseudun pitämistä asuttuna.[5] Vuonna 1970 liitossa oli yli 136 000 jäsentä, mutta sittemmin jäsenmäärä kääntyi laskuun. Vuonna 1978 jäseniä oli vielä yli 85 000, vuonna 1982 vajaat 50 000 ja vuonna 1991 yli 35 000, mutta vuonna 1996 enää runsaat 10 000.[12] Maatilojen määrän supistuessa kilpailevien maatalousetujärjestöjen ylläpitäminen ei enää vaikuttanut mielekkäältä, joten vuonna 1998 AML ja MTK solmivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan AML:n paikallisyhdistykset voisivat halutessaan yhdistyä MTK:n osastojen kanssa.[13] AML jatkoi kuitenkin vielä toimintaansa.
Puheenjohtajat
muokkaaSeuraavat henkilöt toimivat liiton johtokunnan, keskustoimikunnan ja sittemmin hallituksen puheenjohtajina:[9]
- Ossi Maalampi 1954–1956
- Paavo Ojalehto 1957
- Tauno Koljonen 1958–1973
- Pentti Pekkarinen 1973–1975
- Pentti Poutanen 1975–1986
- Väinö Kärnä 1987–1992
- Pentti Munnukka 1993–1995
- Väinö Kärnä 1996–?
- Veikko Rusanen 2000-luvulla[14]
Lähteet
muokkaa- Väinö Kärnä: Jälleenrakennustyötä Suomessa 1954–1999: Asutus- ja maatilatalousliitto 45 vuotta asutustilallisten asialla. Asutus- ja maatilatalousliitto, Helsinki 2000. ISBN 952-91-2091-5
Viitteet
muokkaa- ↑ Oma maa : maaseudun puolueeton ammattilehti Kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 20.4.2023.
- ↑ Asutus- ja maatilatalousliiton vuosikirja Kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 20.4.2023.
- ↑ Asutusliitto : Asutusliiton järjestölehtia Kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ a b c d e f g h Kari Hokkanen: Maalaisliitto–Keskustan historia 4: Kekkosen Maalaisliitto 1950–1962, s. 388–395, 404, 406, 461. Otava, Helsinki 2002.
- ↑ a b c d Erkki Laitinen: ”Vuoden 1945 maanhankintalain synty, sisältö ja toteutus”, s. 117 teoksessa Rintamalta raivioille. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta (toim. Erkki Laitinen). Atena, Jyväskylä 1995.
- ↑ a b c d Pentti Munnukka: ”Asutus- ja maatilatalousliitto ry”, s. 117–121 teoksessa Rakentamisen aika: Asutus ja maanhankinta: Maanhankintalain 40-vuotisjuhlajulkaisu. Kirjayhtymä, Helsinki 1984.
- ↑ Kärnä 1999, s. 4–5, 64.
- ↑ Kärnä 1999, s. 8–9.
- ↑ a b Kärnä 1999, s. 73–76.
- ↑ a b c Aarni Virtanen: Vennamo: Mies ja hänen puoleensa, s. 27–29, 70, 95–96. Art House, Helsinki 2018.
- ↑ Kärnä 1999, s. 27.
- ↑ Kärnä 1999, s. 32, 36, 45, 72.
- ↑ Kärnä 1999, s. 50.
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat 25.6.2007, s. 16.