Johann Adolph Hasse (25. maaliskuuta 169923. joulukuuta 1783) oli saksalainen säveltäjä, joka sai koulutuksensa Italiassa. Hän oli kotoisin pohjois-saksalaisesta muusikkosuvusta ja hän lauloi nuorena Hampurin oopperassa. Hän lähti sieltä Italiaan opiskelemaan vuonna 1721. Koulutuksensa aikana hän tutustui muun muassa Alessandro Scarlattiin. Hasse omaksui italialaisen sävellystyylin niin perinpohjaisesti, että hän sai italialaisilta lempinimen il caro Sassone (rakas saksi).[1]

Johann Adolf Hasse

Vuonna 1727 hänestä tuli Venetsian konservatorion kapellimestari. Hän avioitui 1730 tunnetun laulajattaren Faustina Bordonin kanssa, ja kirjoitti hänelle useita päärooleja oopperoissaan.

Vuonna 1731 Hasse siirtyi Dresdenin hovin palvelukseen. Hänet palkattiin hovioopperan kapellimestariksi ja hänen vaimonsa oopperan laulajaksi. Hänen tehtävänään oli säveltää kirkkomusiikkia, instrumentaalimusiikkia ja oopperoita Saksin vaaliruhtinaan hovissa. Hän vaikutti Dresdenissä vuoteen 1763, jolloin Saksin vaaliruhtinas ja Puolan kuningas August III kuoli lokakuussa ja hänen seuraajansa Friedrich Christian saman vuoden joulukuussa. Ns. seitsenvuotinen sota oli juuri päättynyt, hovi joutui taloudellisiin vaikeuksiin, niinpä Hasse joutui jättämään Dresdenin hovin. Hän matkusti Wieniin, jossa hän sävelsi hovioopperalle, mutta siirtyi sieltä lopulta Venetsiaan.

Dresdenissä hän sävelsi kummankin vaaliruhtinaan hautajaisiin musiikkia, August III:n hautajaisin C-duuri Requiemin ja Friedrich Christianin hautajaisiin Es-duuri Requemin. Hasse toimi Dresdenin työn ohella muuallakin, mm. Venetsiassa Ospedale degli Incurabilin ”maestro di cappellana” ja kirjoitti sen kuoroille useita teoksia. Koska orpokodin asukkaat olivat tyttöjä, hänen kuoroa varten sävellettyjen teosten soolo-osuudet on kirjoitettu naisäänille. [2]

Hän sävelsi uransa aikana 120 oopperaa ja 14 oratoriota, kirkkomusiikkia, esim. viisi Te Deumia, kaksi requiemia, kantaatteja, misererejä, messuja ja instrumentaalimusiikkia. Suurin osa hänen teoksistaan tuhoutui preussilaisten piirittäessä Dresdeniä, jonka vaaliruhtinas oli kokoamassa hänen koottuja teoksiaan. Suurin osa hänen oopperoistaan oli sävelletty Pietro Metastasion librettoihin. Sekä Georg Friedrich Händel ja Wolfgang Amadeus Mozart arvostivat Hassen sävellystaitoja. Hassen kirkkomusiikkia on käytetty Dresdenissä säännöllisesti aina 1900-luvun alkuun saakka. Nykyään Hassen teoksia esitetään vähän, vaikka häntä pidetäänkin yhtenä suurista oopperasäveltäjistä.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b James Qalway, William Mann: Musik för sin tid, s. 109. Forum, 1982. ISBN 91-37-07969-7 (ruotsiksi)
  2. musica Dei donum/musica Dei donum/Hasse musica-dei-donum.org. Viitattu 4.1.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.