Kimmo Sasi

Koulutukseltaan Sasi on oikeustieteen kandidaatti (1974), diplomiekonomi (1975) ja Master of Laws (1978, Columbian yliopisto). Hän työskenteli vuosina 1972–1973 kouluasiainsihteerinä ja vuosina 1975–1977 kansainvälisen yksityisoikeuden assistenttina. Myöhemmin hän toimi lakimiehenä ja poliisiasiain neuvottelukunnan sihteerinä.

Vuosina 1997–1998 Sasi toimi Pohjola-Nordenin liittohallituksen puheenjohtajana.^[4] Sasi toimii vuodesta 2009 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtokunnan puheenjohtajana.

Sasi toimi kokoomuksen kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuosina 1983–2015. Hän oli ehdolla myös vuoden 2015 vaaleissa, muttei tullut valituksi.^[5] Ylen vaalikonevastauksista tehdyn analyysin mukaan Sasi oli oikeistolaisin ehdokas eduskuntavaaleissa 2015.^[6]

Sasi toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 1991–1993, mutta joutui eroamaan tehtävästä kokoomuksen toisen vahvan miehen, Ahon hallituksen valtiovarainministerin Iiro Viinasen vaatimuksesta. 1990-luvun laman aikana Sasi vastusti voimakkaasti Viinasen ajamaa asuntovelkojen korkovähennysten leikkaamista korkojen ollessa korkeimmillaan, ja eduskunta muuttikin hallituksen esitystä asuntovelallisille edullisemmaksi. Toinen suuri näkemysero koski pankkitukea, jossa Sasi katsoi olevansa veronmaksajien puolella, ja eduskunta tiukensi huomattavasti pankkituen ehtoja.^[7]

Sasin ja Viinasen riidan seurauksena heidän puhevälinsä katkesivat lopullisesti. Sasin näkemyksen mukaan kysymys oli kokoomuksen sisäisestä valtataistelusta sekä hänen ja Viinasen keskinäisistä sovittamattomista näkemyseroista. Kokoomuksen sisäiseen tilaan vaikuttivat Sasin mielestä Berliinin muurin murtuminen ja kylmän sodan päättyminen, mikä vahvisti länsimielisiä voimia eri puolueissa. Tämän vuoksi Sasi ja Viinanen ajautuivat puolueen sisällä eri leireihin.^[8]

Sasi oli Lipposen I hallituksen liikenneministeri kolmen kuukauden ajan vuonna 1999 sekä Lipposen II hallituksen ulkomaankauppaministeri 1999–2002 ja liikenne- ja viestintäministeri 2002–2003. Liikenne- ja viestintäministerinä toimitusministeristövaiheessa hän vaihtoi VR:n hallituksen. Seuraava liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen palautti VR:n hallituksen aikaisempaa hallituspohjaa vastaavaksi.^lähde?

Vuosina 2003–2011 Sasi toimi perustuslakivaliokunnan ja vuodesta 2011 valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana.^[4] Huhtikuussa 2007 hänet valittiin Suomenruotsalaisten kansankäräjien toiseksi varapuheenjohtajaksi.^[9]

Sasi valittiin kokoomuksen ehdokaslistalle vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin, mutta hänen äänimääränsä ei vaaleissa riittänyt valituksi pääsemiseen.^[10]

Sasi on kannattanut tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsimista ja valtion omistuksen purkamista pörssiyhtiöistä. Hän on vastustanut ministereiden tueksi suunniteltuja poliittisia valtiosihteereitä. Keväällä 2009 hän myös ehdotti kansanedustajien määrän vähentämistä 200:sta 150:een.^[11]

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Sasi esitti, että yhteiskunta voisi Britannian tavoin tukea uskonnollisen šariaa sovittelijan käyttöä riitatilanteissa, jossa molemmat osapuolet henkilöt haluavat sitä ja se ei ole Suomen lain kanssa ristiriidassa.^[12] Sasi kritisoi Helsingin Sanomia tavasta, jolla se esitti hänen tukevan šaria-lakia.^[13]

Keskustan ympäristöministeri Paula Lehtomäen perheen kaivosomistuksien tultua julkisuuteen Sasi vaati ministereitä julkistamaan puolisoiden omistukset.^[14]

Sasi kannattaa pakollista ruotsin kielen opetusta.^[15] Hänen mielestään ruotsin kieltä on osattava, jotta voi ymmärtää Suomen historiaa ja jotta ei joudu "huonompiin ammatteihin". Lisäksi hän pitää ruotsia kaupallisesti englannin jälkeen toiseksi tärkeimpänä vieraana kielenä.^[16][17]

Kimmo Sasin vanhemmat ovat Tampereen Yhteiskoulun rehtori (1970-75) Immeri Elias Sasi ja hammaslääkäri Hilkka-Liisa Ranta.^[18] Sasilla on entisen vaimonsa (1997–2014) Viveca Anita Sasin kanssa yksi tytär.^[19] Kimmo Sasin veljenpoika on tamperelainen kunnallispoliitikko Ilkka Sasi.^[20]

5. maaliskuuta 2007 Sasi joutui auto-onnettomuuteen Kolmostiellä Ylöjärvellä hänen autonsa ajauduttua vastaantulevien kaistalle. Sasilta murtui solisluu sekä nilkka, nokkakolarin toisista osapuolista yksi kuoli ja toinen loukkaantui.^[21][22] Sasi itse ei muistanut kolarista mitään mutta epäili verenpaineen äkillisestä laskusta johtuvaa väsymyskohtausta. Hän oli juuri saanut uudenlaista verenpainelääkettä.^[23] Sasi tuomittiin silloisessa Tampereen käräjäoikeudessa kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 70 päiväsakkoon, ja hän joutui lisäksi korvaamaan 1 200 euroa todistelu- ja ruumiinavauskustannuksia.^[24]

Sasi on ollut kesästä 2017 valtiosääntöoikeuden tohtoriopiskelija Helsingin yliopistossa.^[25]

• Kimmo Sasin verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kimmo Sasi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.