Lars Erik Taxell
Lars Erik Taxell (6. huhtikuuta 1913 Vaasa – 7. lokakuuta 2013 Turku)[1] oli suomalainen poliitikko ja yksityisoikeuden ja yleisen oikeusopin professori. Hän oli Ruotsalaisen kansanpuolueen järjestyksessä viides puheenjohtaja vuosina 1956–1966.
| Lars Erik Taxell | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. huhtikuuta 1913 Vaasa |
| Kuollut | 7. lokakuuta 2013 (100 vuotta) Turku |
Ura
muokkaaTaxell suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1936 ja valmistui Helsingin yliopistosta lakitieteen kandidaatiksi vuonna 1938, sai varatuomarin arvon vuonna 1939 ja väitteli lakitieteen tohtoriksi vuonna 1946. Hän oli Åbo Akademin yksityisoikeuden opettaja ja Åbo Akademin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden opettaja vuosina 1940–1946, Åbo Akademin yksityisoikeuden vt. professori vuosina 1946–1948 ja Åbo Akademin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden vt. professori vuosina 1946–1976 sekä Åbo Akademin yksityisoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori vuosina 1948–1976. [2] Taxell toimi yliopiston rehtorina 1950–1957 ja kanslerina 1982–1984.
Taxell oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen jäsen vuosina 1953, 1958, 1963, 1968 ja 1971 sekä vuosina 1974–1981. Vuodesta 1974 hän toimi kirkolliskokouksen varapuheenjohtajana.[3] Hän oli valtakunnanoikeuden jäsen kaksi kautta vuosina 1978–1981 ja 1982–1985.
Lars Erik Taxell on ministeri Christoffer Taxellin isä. Sotilasarvoltaan hän oli reservin majuri.
Palkinnot ja tunnustukset
muokkaaTaxellille myönnettiin Knut ja Alice Wallenbergin säätiön palkinto, joka annetaan ansioista oikeustieteen alalla. Palkinnon arvo on miljoona Ruotsin kruunua.[4] Lisäksi hän oli oikeustieteen (Tukholman yliopisto 1975 ja Lundin yliopisto 1984), teologian (Helsingin yliopisto 1980) ja filosofian (Turun yliopisto 1981) kunniatohtori. Hän sai hopeisen Axel Lille -mitalin vuonna 1966 ja hopeisen Axel Olof Freudenthal -mitalin vuonna 1981. Vuonna 1955 hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi[5] ja vuonna 1988 sen kunniajäseneksi[6]. Taxell oli myös Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1973[7].
Julkaisuja
muokkaa- Aktiebolagsstyrelsens kompetens att rättshandla (1946, väitöskirja)
- Panträtt i skuldebrev (1949)
- Om aktierätt vid bolagsstämma (1959)
- Aktieägarens rättsskydd (1961)
- Ansvar och ansvarsfördelning i aktiebolag (1963)
- Avtal och rättsskydd (1972)
- Rätt och demokrati (1976)
- Kyrkans rättsnormer – Kirkon oikeusnormit (1979)
- Aktiebolagets organisation (1983)
- Bolagsledningens ansvar (1983)
- Demokrati (1986)
- Avtalrättens normer (1987)
- Rätt – individ – samhälle (1989)
- Köplagen (1991)
- Skadestånd och avtalsbrott (1993)
- Avtalsrätt (1997)
Lähteet
muokkaa- ↑ Lars Erik Taxell on poissa abo.fi. Viitattu 7.10.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ UKK891012 oa.doria.fi. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 8.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Antila, Jaakko Olavi: Kansankirkko ristipaineessa: Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974–2011, s. 37, 389. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1407) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISSN 0355-1768 doi:10.21435/skst.1407 ISBN 978-952-222-544-3
- ↑ Helsingin yliopiston rehtorille merkittävä tunnustus Yle.fi Radion kulttuuriuutiset. Viitattu 18.8.2011.
- ↑ Societas Scientiarum Fennica Årsbok – Vuosikirja XXXIII 1954-1955, s. 48. Suomen Tiedeseura, 1956.
- ↑ Societas Scientiarum Fennica Årsbok – Vuosikirja A LXV 1988, s. 7. Suomen Tiedeseura, 1988.
- ↑ Jyrki Paasikoski: Oppineiden yhteisö. Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008, s. 398. Otava, 2008.
- Kuka kukin on 1986. Helsinki: Otava.
Aiheesta muualla
muokkaa- Henrik Ekberg: Taxell, Lars Erik (1913–2013) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Lars Erik Taxellin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive)