Lars ”Lasse” Fredrik Jansson (8. lokakuuta 1926 Helsinki31. heinäkuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen sarjakuvataiteilija ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten maailmanlaajuiseen suosioon kohonneen Muumipeikko-sarjakuvan toisena tekijänä sisarensa Tove Janssonin ohella. Tove siirsi ensin sarjan käsikirjoittamisen ja lopulta myös piirtämisen veljelleen Larsille, joka teki sitä yksin vuosina 1959–1975. Lars Jansson kirjoitti myös jännityskirjoja ja auttoi Tovea muumien julkisuuskuvasta huolehtimisessa.

Lasse ja Tove Jansson vuonna 1963.

Lars Jansson oli nuorin kuvanveistäjä Viktor Janssonin ja graafikko Signe Hammarsten-Janssonin kolmesta lapsesta. Muiden Janssonin sisarusten tavoin Lars lähti jo nuorena taiteilijan uralle. Hän julkaisi 15-vuotiaana ensimmäisen kirjansa, nuortenromaanin Skatten på Tortuga (1941), ja vuosina 1941–1952 ilmestyi kaikkiaan seitsemän hänen kirjoittamaansa kaunokirjallista teosta. Hän hallitsi englannin kielen erinomaisesti, ja hyödynsi taitoaan kääntämällä ruotsiksi brittiläisiä salapoliisiromaaneja sekä kirjoittamalla englanninkielisen liikekirjeenvaihdon oppikirjan. Taitonsa Jansson oli hankkinut lukemalla nuoresta lähtien englanninkielistä kirjallisuutta.

Vuosina 1952–1956 Jansson oli mukana Aerofoto-yhtiössä, jonka hän oli perustanut valokuvaajaveljensä Per Olov Janssonin ja lentäjä Börje Hielmin kanssa. Aerofoto kauppasi ihmisille heidän taloistaan ja kotiseuduistaan otettuja ilmakuvia, ja se oli Suomen ensimmäinen ilmakuvausta harjoittanut yksityinen yhtiö. Hielm ohjasi lentokonetta, Per Olov Jansson valokuvasi ja Lars Jansson myi valokuvia pääkaupunkiseudulla; maaseudulla kuvia kauppasi palkattu myyntimies.

Kun Tove Jansson ryhtyi 1954 piirtämään Muumipeikko-sarjakuvaa englantilaiselle Associated Newspapers -syndikaatille, Lars oli alusta lähtien hänen yhteistyökumppaninsa. Kolme ensimmäistä vuotta hän käänsi sisarensa ruotsinkieliset puhekuplat englanniksi, ja vuodesta 1957 hän avusti tätä myös sarjakuvan käsikirjoittamisessa. Vuonna 1959 Tove Jansson lopetti Muumipeikon piirtämisen ja Lars astui hänen tilalleen. Äiti Signe Hammarsten-Jansson yllytti Larsin jatkamaan sisarensa uraa, sillä muuten brittiläinen kustantaja olisi voinut hankkia sarjalle ulkopuolisen piirtäjän. Hän ei omien sanojensa mukaan ollut piirtänyt aiemmin viivaakaan, mutta harjoiteltuaan kuukauden intensiivisesti Muumien piirtämistä ensimmäinen hänen piirtämänsä sarjakuvastrippi ilmestyi tammikuussa 1960. Sarjakuvakäsikirjoittajana Larsia on sanottu jopa Tovea paremmaksi.

Lars Jansson käsikirjoitti ja piirsi Muumipeikko-sarjakuvaa viisitoista vuotta, vuoteen 1975, ja teki kaikkiaan 52 pitkää sarjakuvatarinaa. Tuona aikana häneltä ilmestyi vain yksi kirja, Lontooseen sijoittunut jännitysromaani Viisituhatta puntaa (Fem tusen pund, 1967). Se sai ylistävät arvostelut ja muodostui hänen kirjailijanuransa huipennukseksi. Kirjan pohjalta tehtiin myöhemmin Jukka Sipilän ohjaama TV-elokuva Tuomas Murasen rikos (1994), pääosassa Olavi Ahonen.

Lars Jansson osallistui tuottaja Dennis Livsonin kanssa Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan ideointiin ja vastasi sen taiteellisesta valvonnasta. Sarjaa seuranneen 1990-luvun ”muumibuumin” aikana hän valvoi myös uusien muumisarjakuvien laatua. Tätä työtä on jatkanut sittemmin hänen tyttärensä Sophia Jansson.

Janssonia esittää Wilhelm Enckell hänen siskostaan, Tovesta kertovassa elokuvassa Tove, joka sai ensi-iltansa 2. lokakuuta 2020.

Teokset

muokkaa

Luettelo Lars Janssonin piirtämistä muumisarjakuvista on artikkelissa Muumipeikko (sarjakuva).

  • Skatten på Tortuga (1941)
  • Härskaren (1945)
  • ...och ändå gryr dagen (1946)
  • Learn to write modern English Business Letters (1948)
  • Jag är min egen oro (1950)
  • Västvart med Gyllene Hinden (1950)
  • Ljuva hem... (1951)
  • En ring för mycket (1952)
  • Fem tusen pund (suom. Viisituhatta puntaa, 1967)

Lähteet

muokkaa
  • Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson: Muumipeikko-sarjakuvan tarina. WSOY 2000. ISBN 951-0-23633-0.
  • Tolvanen, Juhani: Vaitelias taitaja vaali Muumien laatua. (Lars Janssonin muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat 1.8.2000. Artikkelin maksullinen verkkoversio.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Jansson, Lars hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)