Neurokirurgia

lääketieteen erikoisala, joka tutkii keskushermoston sairauksien leikkaushoitoja

Neurokirurgia on lääketieteen ala, joka on erikoistunut keskushermoston (selkärangan ja aivojen) kirurgiseen hoitoon.

Saksalainen kaiverrus vuodelta 1517 esittelee vieläkin käytössä olevaa neurokirurgista toimenpidettä, trepanaatiota eli kallon porausta.

Neurokirurgi hoitaa useimmiten seuraavia tapauksia, myös äkilliset aivovammat ja niiden nopea kirurginen hoito kuuluu neurokirurgian piiriin.

  • kallonsisäiset kasvaimet
  • aivovammat
  • aivoverisuonitaudit
  • selkäydinkanavan kasvaimet ja puristustilat
  • hydrokefalus eli vesipää ja likvorivuoto
  • vaikeat kiputilat, liikehäiriöt ja epilepsia

Vaativana kirurgian alana neurokirurgiaa voidaan harjoittaa korkeatasoisissa sairaaloissa. Mahdollisuus yhteistyöhön muiden alojen kanssa kuten neuroanestesiologia, neuroradiologia, neuropatologia, neurologia ja lastenneurologia, kliininen neurofysiologia, neuro-otologia ja neuro-oftalmologia mahdollistavat potilaalle paremman hoidon.

Mikrokirurgian tulo neurokirurgiaan on ollut valtava menestys. Vielä kymmenen vuotta sittenselvennä joitain vaikeita leikkauksia pidettiin teoriassa mahdottomina, mutta nykyisen tekniikan ansiosta muun muassa tehokkaat ja tarkat kuvausmenetelmät sekä mikrokirurgia ovat kohentaneet tai pelastaneet tuhansien ihmisten henkiä. Aivotutkimusten lisääntyessä jälkihoidot ovat parantuneet sekä kuntoutuksen merkitystä on ymmärretty.

Kaikissa yliopistosairaaloissa (Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku) toimii väestövastuullinen neurokirurginen yksikkö. Ensimmäinen perustettiin vuonna 1932 Helsinkiin, Punaisen Ristin sairaalaan, nykyiseen Töölön sairaalaan, ja tämä nykyinen neurokirurgian klinikka palveli pitkään koko Suomen tarpeita.

Koulutus

muokkaa

Neurokirurgiksi opiskelu kestää noin 12 vuotta, johon sisältyy kuusi vuotta lääketieteen runkokoulutusta ja yleistietoa ja viidestä kuuteen vuotta neurokirurgian opiskelua.

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa