Nicola Larini
Nicola Larini (s. 19. maaliskuuta 1964, Camaiore, Italia[2]) on italialainen autourheilija. Hän on kilpaillut muun muassa Formula 1:ssä, DTM:ssä ja WTCC:ssä.[3] Larini saavutti F1-urallaan yhteensä 7 MM-pistettä ja ajoi kahdesti pisteille.[4]Ensimmäiset pisteet hän saavutti 45 GP:ssä. Nicola Larini keskeytti 24 kertaa eli noin 49% kilpailuista.
| Nicola Larini | |
|---|---|
 Larini vuonna 2006 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1987–1992, 1994, 1997 |
| Talli(t) | Coloni, Ferrari, Modena, Ligier, Osella, Sauber |
| Kilpailuja | 75 |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 1 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 7 |
| Ensimmäinen kilpailu | Italian Grand Prix 1987 |
| Viimeinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1997 |
Ura
muokkaaAlkuvaiheet
muokkaaLarinin kilpaura alkoi formulasarjoissa, kun hän ajoi vuonna 1983 Formula Italia-sarjassa.[5] Menestystä tuli heti seuraavana vuonna, kun hän sijoittui Italian Formula Abarth -sarjassa kolmanneksi.[5] Italian sarjoissa Formula 3 -sarjoissa Larini voitti kaudella 1986, jonka avustamana hän pääsi seuraavana vuonna ajamaan Formula 1 -sarjaa Colonin valmistamalla autolla.[4]
Formula 1
muokkaaLarinin tulokaskauden tavoin myös sijoitukset Osellan, Ligierin ja Modenan autoilla olivat usein heikkoja ja Larini karsiutui usein kilpailuista.[4][5] Hän toimi 1990-luvun aikana myös Ferrarin testikuljettajana.[3]
Varsinaista menestystä Larini saavutti Ferrarin kilpakuljettajana kaudella 1994, kun hän ajoi yhden palkintosijan San Marinon GP:ssä sijoittumalla toiseksi.[4][6] Ura Ferrarilla jäi lyhyeksi, kun loukkaantuneena ollut alkuperäinen kuljettaja Jean Alesi palasi takaisin ajotehtäviin.[4][5]
Vuosi 1997 Sauberilla kesti vain viiden osakilpailun verran, mutta Larini saavutti yhden MM-pisteen sijoittumalla kuudenneksi Australian GP:ssä 1997.[4][7]
Urheiluautot ja kestävyysajot
muokkaaF1-testikuljettajana Larini ehti ajaa myös muita urheiluautosarjoja sekä kestävyysajoja. Italian Touring Car -sarjassa hän voitti mestaruuden vuonna 1992.[4] DTM:ssä Larini ajoi yhden vuoden, 1993, ja voitti heti mestaruuden.[5] Hän saavutti menestystä varsinkin Euroopan Touring Car -sarjassa, jossa oli parhaimmillaan lopputuloksissa toinen ja kolmas.[3] Vaikka Larini ilmoitti lopettavansa säännöllisen kilpailemisen vuoden 2009 jälkeen, hän on ajanut satunnaisia osakilpailuja.[8] Vuosina 2011–2012 hän saavutti menestystä sijoittumalla kolmanneksi Nürburgringin 24 tunnin ajoissa vuonna 2011 ja vuotta myöhemmin hän voitti kyseisen kilpailun.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www.munzinger.de/search/go/document.jsp?id=01000004116. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Nicola Larini Drivers. Motorsport Stats. Viitattu 10.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nicola Larini Drivers. Speedsport Magazine. Viitattu 27.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Nicola Larini - Italy ESPN. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 27.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Nicola Larini Biography. Motor Sport Magazine. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
- ↑ 1994 Gran Premio di San Marino Imola - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
- ↑ 1997 Qantas Australian Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Salisbury, Matt: Larini waves goodbye with 'lucky' points WTCC News. 22.11.2009. Crash.net. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)