Wikipedia

Norjan talous

Norjan talous on kehittynyt sekatalous. Ennen teollista vallankumousta maan talous perustui lähinnä maatalouteen ja kalastukseen. Nykyään maaöljyn ja maakaasun tuotto ja alumiinin jalostus muodostavat merkittävän osan talouskasvusta. Valtion velka on 29,0 % bruttokansantuotteesta [5] ja sen rahayksikkö on kruunu (NOK), joka jakaantuu sataan äyriin.

Norjan talous
Norjan bruttokansantuotteen kasvu vuodesta 1865
Norjan bruttokansantuotteen kasvu vuodesta 1865
Valuutta kruunu (NOK)
Jäsenyydet OECD, WTO, Euroopan talousalue
Tilastot
BKT 541,9 miljardia dollaria (2022 arvio)[1]
- per asukas 99 500 dollaria[1]
- kasvu 4,0 % (2022 arvio)[1]
- toimialoittain maatalous 2,6 %
teollisuus 39,3 %
palvelut 58,1 %
Inflaatio 2,5 %
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä		 -
Gini-kerroin 25
Työvoima 2,6 miljoonaa
Työttömyys 3,0 % (syyskuu 2012)[2]
Merkittävimmät
teollisuusalat		 öljy ja kaasu
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 132,7 miljardia dollaria
Vientituotteet maaöljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala
Merkittävimmät
vientimaat		 2012:[3]
 Britannia 26,6 %
 Saksa 12,6 %
 Alankomaat 12,0 %
 Ranska 6,7 %
 Ruotsi 6,3 %
 Yhdysvallat 5,0 %
Tuonti 86,78 miljardia dollaria
Tuontituotteet koneet ja laitteet, kemikaalit, metallit, elintarvikkeet
Merkittävimmät
tuontimaat		 Ruotsi 14,3%, Saksa 13,4%, Tanska 6,8%, Kiina 6,4%,
Iso-Britannia 5,9%, Yhdysvallat 5,4%, Alankomaat 4,1% (2008)
Julkinen talous
Julkinen velka 29,0 %[4]
Budjetin tulot 282,9 miljardia dollaria (2012 arvio)
Budjetin menot 206,7 miljardia dollaria (2012 arvio)
Öljynporauslautta Statfjordin kentällä Pohjanmerellä vuonna 1982.

Valtio omistaa 74 valtionyhtiötä ja valtio omistaa noin kolmanneksen kotimaisten pörssiyhtiöiden osakkeista[6]. Suurin valtionyhtiöistä on öljy-yhtiö Equinor.[7] Vain kolme prosenttia maa-alasta on viljelyksessä. Norjassa kylmyys huonontaa satoja, ja merellisten alueiden epävakainen sää haittaa leipäviljan viljelyä. Sen takia alueella kasvatetaan vihanneksia ja juureksia, esimerkiksi perunaa. Rehukasvit menestyvät hyvin, ja siksi lypsykarjatalous on tärkeää.

Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin pitkän rantaviivansa ja matalanmeren alueiden takia. Silli on yleisin ja tärkein laji kalastuksen kannalta. Silli on yleisin ja tärkein saaliskala. Sen vuosisaalis vaihtelee, ja huonoina sillivuosina avomereltä pyydystetään sen sijaan mustakitaturskaa. Rannikkovesien tärkeimmät saaliskalat ovat turska, kolja, seiti ja punasimppu. Kalanviljelyä on harjoitettu 40 vuoden ajan, ja siinäkin Norja on maailman johtavia maita. Lohi ja kirjolohi ovat tärkeimmät viljellyt lajit. Turskanviljely on alkanut 2000-luvulla. Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla, ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä.

Norjan rahayksikkö on kruunu (NOK, krone), joka jakaantuu sataan äyriin (øre). Äyri ei ole käteiskäytössä.[8]

Elinkeinot ja bruttokansantuote

muokkaa

Norjan bruttokansantuote on noin 542 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote on noin 424 miljardia dollaria.[1]

Tutkimusten mukaan öljyvarat ovat jonkin verran passivoineet Norjan elinkeinoelämää. Luonnonvarat ja energiateollisuus ovat tärkeitä vientialoja maalle, mutta palveluinnovaatiot vähäisiä. Julkinen sektori on hyvin suuri, yksityinen sektori puolestaan alikehittynyt. Markkinoiden oligopolinen rakenne, kilpailun vähyys, on osasyy Norjan korkeisiin hintoihin.

Kalastus ja maatalous

muokkaa

Norjassa ammattimainen kalastus on maantieteellisistä syistä perinteisesti voimakkaampi elinkeino kuin maatalous. Kalanviljelyä harjoitetaan laajasti. Myös kalastusturismia on esimerkiksi Lofooteilla.[9]

Öljytuotanto

muokkaa

Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: öljynvienti toi puolet vientituloista ja lähes 30 prosenttia valtion tuloista.[10] Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian, Venäjän, Arabiemiirikuntien, Iranin ja Kuwaitin jälkeen.[11] Syksyyn 2010 mennessä Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli yli kolme biljoonaa kruunua. Rahastolla Norja varautuu aikaan, jolloin sillä ei ole hyvinvointinsa turvana enää öljyä ja kaasua. Rahasto koostuu osake- ja joukkovelkakirjasijoituksista.[12] Norja on lisäksi Euroopan alueen suurimpia maakaasun tuottajia, ja se on myös merkittävä alumiinin jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille.[12] Öljyn ja maakaasun lisäksi Norjan luonnonvaroihin kuuluvat vesivoima, kupari, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy, kala ja puutavara.[12] Merkittävimmät vientituotteet ovat maaöljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Viennin suurimpia kohdemaita vuonna 2012 olivat Britannia (26,6 prosenttia), Saksa (13,4 prosenttia), Alankomaat 12,0 %, Ranska 6,7 % Ruotsi 6,3 % ja Yhdysvallat 5,0 %.[3]

Muita merkittäviä luonnonvaroja ovat kupari, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy ja puu.

Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä. Öljynporauslautat saavat voimansa aaltoenergiasta lähde?.

Kauppa

muokkaa

Norjan tuottamasta öljystä vientiin menee huikeat 150 000 kuutiota (tuhatta litraa). Öljytuotteet ja maakaasu ovatkin maan tärkeimmät vientituotteet. Vientiin menee lisäksi muun muassa alumiinia, terästä, paperia ja kalaa. Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Alankomaat, Ranska, Yhdysvallat, Ruotsi ja Tanska.

Liikenne

muokkaa
 
Lærdalin tunneli

Norjassa on 98 lentopaikkaa, mutta vain yhdellä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatietä on 4 169 kilometriä. Satamakaupungit ovat Bergen, Haugesund, Måløy, Mongstad, Narvik ja Stura.

Julkinen liikenne on tehokasta, junien, bussien ja lauttojen aikataulut on usein suunniteltu sujuvia vaihtoja varten. Junalla pääsee pohjoisessa Bodøhön asti, Ruotsin kautta myös Narvikiin. Bergenin ja Kirkkoniemen väliä kulkee rannikon yhteysalus Hurtigruten.[13]

Norjan yleisen tieverkon pituus on noin 91 600 kilometriä.[14] Osa yleisistäkin teistä suljetaan talvisajaksi, jos ne eivät ole osa keskeisintä tieverkkoa ja talvihoito tulisi erittäin kalliiksi. Tällaiset tiet kulkevat yleensä vuoristoalueilla.[15] Olosuhteiden pakosta tiet voidaan sulkea myös tilapäisesti, yleensä yöajaksi. Huonon ajosään vallitessa on käytössä myös kolonna-ajo: tieosuudella sallitaan vain tienpitäjän avustamien autoletkojen kulku. Letkan keulassa ja perässä ajaa yleensä aura-auto.[16] Osa teistä on maksullisia – tiemaksuja kerätään noin 50 asemalla.[17] Saaristoon ja vuonojen ylitykseen käytetään monin paikoin autolauttoja.[18]

Päätiestöllä on noin 950 tunnelia. Näistä kolme on pituudeltaan yli 10 kilometriä. Vuonna 2000 valmistunut Lærdalin tunneli (24,5 kilometriä, E16) on maailman pisin maantietunneli. Osa tunneleista kulkee meren alla.[19] Eiksundin alittava tunneli (7,8 km, 653) on maailman syvimmällä käyvä maantietunneli. Sen alin kohta sijaitsee 287 metriä meren pinnan alapuolella.[20]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d Download World Economic Outlook database: April 2022 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Harmonised unemployment rate by sex
  3. ↑ a b https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2050.html#no (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Google - Public data: Julkistalouden velka, viitattu 30.12.2012
  5. ↑ Public debt The World Factbook. Central Intelligence Agency. Arkistoitu 13.6.2007. Viitattu 22.8.2011. (englanniksi)
  6. ↑ https://www.folketrygdfondet.no/getfile.php/132669-1495538600/Download%20centre/Ownership%20reports/Ownership%20report%202016.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ https://jacobinmag.com/2018/08/democratic-socialism-social-democracy-nordic-countries
  8. ↑ http://www.norges-bank.no/no/om/publisert/pressemeldinger/2012/pressemelding-12-april-2012/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Fjord and Sea Fishing visitnorway.com. Viitattu 14.12.2017.
  10. ↑ https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/no.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Norway Energy Data, Statistics and Analysis - Oil, Gas, Electricity, Coal U.S. Energy Information Administration. Viitattu 4.2.2011. (englanniksi)
  12. ↑ a b c http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3421.htm
  13. ↑ Getting Around Lonely Planet
  14. ↑ Nøkkeltall 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)Statens vegvesen. Luettu 19.11.2008
  15. ↑ Roads closed during winter Visit Norway
  16. ↑ Trucker's guide to driving in Norway (s.18) vegvesen.no. 2008. Arkistoitu 5.4.2011. Viitattu 25.5.2013.
  17. ↑ Toll roads and AutoPASS VisitNorway
  18. ↑ Express boats and car ferries Visit Norway
  19. ↑ Through the Mountains and Over the Fjords (Arkistoitu – Internet Archive) Nortrade
  20. ↑ Eiksund Tunnel (Arkistoitu – Internet Archive) Norway Tunneling

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norjan talous.
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Norjan_talous&oldid=21599701”