Saltvik

Saltvik on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,5 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia, mikä on eniten koko Suomessa.^[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.^[6]

Saltvikin kautta kulkee Maarianhaminan ja Sundin Prästön välinen päätie 2, joka ylittää Finströmin rajalla sijaitsevan Färjsundetin salmen vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Kunnan länsiosaa sivuaa Finströmin Godbystä Getaan kulkeva päätie 4. Kunnan sisäisen liikenteen kannalta keskeinen on Haraldsbyn ja Ödkarbyn välinen tie 50.

Saltvikin suurimmat kylät ovat kirkon ympärillä sijaitseva Kvarnbo, joka on kunnan itäisen osan keskus, ja lähellä kunnan länsirajaa sijaitseva Ödkarby, jossa sijaitsee kunnantoimisto. Ålandsbankenilla oli konttori kummassakin kylässä. Saltvikissa toimii kaksi peruskoulua, toinen Rangsbyssa lähellä kirkkoa ja toinen Ödkarbyssa.

Saltvik, Finström ja Jomala muodostavat yhdessä Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Huomattavimpia maatiloja ovat olleet Germundön ja Hagan kartanot. Perunalastuistaan tunnettu Chips Abp Haraldsbyssä on Ahvenanmaan suurimpia teollisia työnantajia ja sen tehdashalli päätie 2:n varressa on yksi Ahvenanmaan suurimmista rakennuksista.^[7]

Saltvikin suurin kesätapahtuma on vuodesta 1999 lähtien pidetyt Viikinkimarkkinat, jotka järjestetään kirkon lähistöllä vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Saltvikissä on kaksi Venäjän federaation ja yksi Venäjän presidentin hallinnon eli käytännössä presidentti Vladimir Putinin omistama tontti.^[8] Maa-alueet päätyivät Venäjän omistukseen vuonna 1947, jolloin solmittiin Pariisin rauhansopimus ja saksalaisten omistukset Suomessa siirtyivät Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjälle.^[9] Kirkon vieressä sijaitsevan tilan ja läheisen 10 hehtaarin rantatontin omisti silloin saksalaisen Albrecht Grüssnerin kanssa naimisiin mennyt suomalainen Anna-Greta Grüssner. 1850-luvulla rakennettu kartano on ollut tyhjillään jo 1950-luvulta saakka ja rakennus on pahasti ränsistynyt.^[10] Vuonna 2010 Venäjän omistukseen siirtyneestä rantatontista lohkottiin 1,78 ha alue Putinille.^[9] Molemmat rantatontit ovat edelleen rakentamattomia, eikä lohkomisenkaan syy ole selvinnyt suomalaisille.^[8] 24. lokakuuta 2024 ulosottolaitos päätti takavarikoida kaikki kolme Saltvikissa sijaitsevaa venäläisomisteista tonttia.^[11]

Saltvik sijaitsee Ahvenanmantereen pohjoisosassa, mutta kunnan alueeseen kuuluu myös useita saaria mantereen koillispuolella. Näistä suurimpia ovat Boxö, Ryssö, Norrö ja Sommarö. Naapurikuntien tavoin myös Saltvikissa on useita syvälle kunnan sisäosiin työntyviä kapeita merenlahtia. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi useita pikkujärviä.

Saltvikin luonto on varsin vaihtelevaa. Pohjoisosa on pääasiassa kumpuilevaa metsäseutua, kun taas eteläosa on enimmäkseen rehevää tasankoa. Kunnan alueella sijaitsee toisaalta Ahvenanmaan korkein maastonkohta, Orrdalsklint (129 m mpy.), ja toisaalta Ahvenanmaan suurin viljelysaukea Hagaslätten, jonka pinta-ala on yli 3,5 neliökilometriä. Orrdalsklint ei ole muodostunut yhtä suosituksi käyntikohteeksi kuin Getan vuoret, koska se on vaikeammin tavoitettavissa ja vuorella kasvava puusto rajoittaa näköalaa. Saltvikin pohjoisosan vuorilla ja kallioilla esiintyy erittäin runsas sammal- ja jäkälälajisto. Strömman kylän lähistöllä sijaitsevan Kasbergin laella (116 m mpy.) on Ahvenanmaan laajin pirunpelto, meriveden muinoin paljaaksi huuhtelema kivikko.^[7]

Saltvikissa on ollut tilapäistä asutusta jo niin sanotulla kampakeraamisella kaudella noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua; nämä asukkaat olivat idästä tulleita hylkeenpyytäjiä. Asutus vakiintui vasta rautakaudella noin 500-luvulla ajanlaskun alkamisen jälkeen, jolloin alueelle saapui uusia asukkaita Ruotsista. Varhaiskeskiajalla Saltvikista kehittyi sijaintinsa ansiosta Ahvenanmaan ensimmäinen kauppa- ja hallintokeskus ja siellä pidettiin kaikki maakunnan keskiaikaiset maapäivät. Vuodelta 1571 peräisin olevan hopeaveroluettelon mukaan Saltvikissa oli 105 talonpoikaa.^[7]

Saltvikin eteläosan halki on kulkenut historiallinen, vuosina 1638–1910 käytössä ollut niin kutsuttu Suuri Postitie. Päätie 2:n uuden linjauksen valmistuttua vanha postitien reitti on pääosin jäänyt yksityistieksi ja se on merkitty puisin kilometripaaluin.

Saltvikiin perustettiin Ahvenanmaan ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1854. Hagan kartanon lähistöllä aloitti toimintansa Saltvikin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1876.^[7]

Saltvikin seurakunnan tiedetään olleen itsenäinen jo vuonna 1322.^[12] Saltvikin kirkon edustalla on vanhan kauppa- ja käräjäpaikan muistomerkki.

Saltvikin kirkonkylän Kvarnbon alueelta löytyi vuonna 2014 ilmakuvan perusteella nuorempaan rautakauteen ajoittuva mahtitalo, jonka arkeologiset kaivaukset on aloitettu.^[13][14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Saltvikin kunannvaltuustossa istuu 15 kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa valtuutetuista kahdeksan valittiin keskustan listalta, kolme sitoutumattoman kokoomuksen listalta, kolme liberaalien listalta ja yksi maltillisten listalta.^[16]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saltvikissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[17]

• Saltviks församling

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saltvikin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[18]

Kunnassa on 36 kylää: Antböle, Bertby, Borgboda, Boxö, Daglösa, Fremmanby, Germundö, Haga, Haga kungsgård, Haraldsby, Hjortö, Hullby, Kuggböle, Kvarnbo, Laby, Lagmansby, Lavsböle, Lavö, Liby, Långbergsöda, Näs, Ovanåker, Prästgården, Rangsby, Ryssböle, Ryssö, Saggö, Sonröda, Strömma, Syllöda, Sålis, Tengsöda, Toböle, Vassböle, Åsgårda ja Ödkarby.^[19]

Vuoden 2017 lopussa Saltvikissa oli 1 873 asukasta, joista 943 asui taajamissa, 901 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Saltvikin taajama-aste on 51,1 %.^[20] Saltvikin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:^[21]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Saltvikin keskuspaikka Nääs kuuluu Ödkarbyn taajamaan. Kyseinen taajama sijaitsee pääosin Saltvikissa, mutta pieniltä osin myös Finströmissä.

Saltvikin alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Saltvikin ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Länsi-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Manner-Ahvenanmaalla puhuttu Länsi-Ahvenanmaan murre on lähimpänä Uplannin murteita.^[22]

• Oscar Bomanson (1869–1938), arkkitehti
• Pehr Henrik Nordgren (1944–2008), säveltäjä
• Atos Wirtanen (1906–1979), lehtimies ja kansanedustaja

• Luettelo Saltvikin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Saltvikin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastokeskus – Saltvikin avainluvut
• Arbeta & Bo på Åland – Saltvik, kunnan esittely (ruotsiksi)