UNITA

Alun perin Unita oli osa FNLA:ta eli Angolan kansallista vapautusrintamaa (perustettu 1957), josta Unita erosi Savimbin johtamana. Jaon syy oli etninen. Unita toimi ovimbundujen alueella Huilan maakunnassa Etelä-Angolassa, kun taas FNLA:n johto oli pohjoisen kongojen käsissä.

Unita julisti Angolan itsenäiseksi emämaa Portugalista Huambossa 1975.

Portugalilaisten vetäydyttyä 1974-1975 Angolassa alkoi sisällissota kilpailevien poliittisten liikkeiden kesken. Marxilaisen MPLA-liikkeen johtajasta Agostinho Netosta tuli Angolan ensimmäinen presidentti. Neuvostoliiton ja Kuuban tuella MPLA kukisti FNLA:n, jonka joukot pakenivat Zairen puolelle. Myös Unita koki melkein tappion lokakuussa 1975, mutta se tokeni Etelä-Afrikan tuella ja vahvistui huomattavasti Yhdysvaltain tukemana 1980-luvulla.

Vuonna 1989 Unita eteni sodassa ja Kuuba veti pois 50 000 sotilastaan. MPLA oli pakotettu solmimaan tulitauon. Se hylkäsi marxilaisuuden ja suostui järjestämään maassa demokraattiset vaalit, jotka järjestettiinkin 1992. Unita kärsi tappion vaaleissa, ja epäselvyyksiin vedoten se palasi aseelliseen taisteluun. YK asetti Unitan kauppasaartoon ja se menetti myös Yhdysvaltojen tuen.

Vuonna 1993 Lusakassa solmittiin aselepo sodan osapuolien kesken pyrkimyksenä muodostaa yhteisrintamahallitus. YK:n rauhanturvaajat saapuivat maahan 1995, mutta Unita rikkoi aselevon 1998. MPLA:n joukot onnistuivat tuhoamaan Unitan järjestäytyneet asevoimat, jolloin se oli pakotettu palaamaan sissisotaan.

Sisällissota päättyi vasta kun Savimbi surmattiin väijytyksessä 2002. Unita suostui luopumaan aseistaan yleistä armahdusta vastaan.

Unitaa on vuodesta 2003 johtanut Isaías Samakuva.^[1]

Unita on Angolan suurin oppositiopuolue. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa vuoden 1992 jälkeen järjestetyissä parlamenttivaaleissa se sai 16 paikkaa.^[2] Vuoden 2012 vaaleissa puolueen paikkaluku nousi 32:een.^[3]