Vimmerbyn kunta

Nykyisen kunnan alueella on sijainnut alun perin yhdeksän kunnallishallinnollista yksikköä, joista yksi oli Vimmerbyn kaupunki. Södra Vin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1945 Södra Vi -niminen taajaväkinen yhdyskunta, joka lakkautettiin vuoden 1957 lopussa. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Sevede (Frödinge, Rumskulla, Pelarne ja Vimmerbyn maalaiskunta)
• Södra Vi (Djursdala ja Södra Vi)
• Tuna (ei muutosta)
• Locknevi (Blackstad ja Locknevi).

Vimmerbyn kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vimmerbyn kunta muodostettiin 1.1.1971 yhdistämällä kaupunki ja Seveden, Södra Vin ja Tunan maalaiskunnat sekä Locknevin seurakunta jaetusta Locknevin maalaiskunnasta.

Nykyinen vaakuna on entisen Vimmerbyn kaupungin vaakuna. Myös Seveden maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

•  
  Seveden maalaiskunta

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 94 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 83 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 985 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

• 0–17-vuotiaat: 19,2 %
• 18–64-vuotiaat: 58,0 %
• 65 vuotta täyttäneet: 22,8 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,6 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 234 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[17]

• Rumskulla

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[18]

• Backa
• Rumskulla

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[19]

• Locknevi

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vimmerbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Djursdalan piiri
• Frödingen piiri
• Locknevin piiri
• Pelarnen piiri
• Rumskullan piiri
• Södra Vin piiri
• Tunan piiri (Småland)
• Vimmerbyn piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[22]

• Vimmerby
• Rumskulla
• Pelarne
• Frödinge
• Locknevi
• Södra Vi-Djursdala
• Tuna

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Djursdala
• Frödinge
• Locknevi
• Pelarne
• Rumskulla
• Södra Vi (Vi)
• Tuna
• Vimmerby (Vimmerby stadsförsamling)
• Vimmerby landsförsamling*

•  
  Djursdalan kirkko
•  
  Frödingen kirkko
•  
  Locknevin kirkko
•  
  Pelarnen kirkko
•  
  Rumskullan kirkko
•  
  Storebron kirkko
•  
  Södra Vin kirkko
•  
  Tunan kirkko
•  
  Vimmerbyn kirkko

• Vimmerbyn kunnan kotisivut