W. Somerset Maugham

Maughamin isä oli juristi, ja hän hoiti Pariisissa Britannian suurlähetystön oikeudellisia asioita. Myös isoisä oli juristi, ja pojan oletettiin seuraavan heidän jälkiään. Näin ei kuitenkaan käynyt, mutta hänen vanhempi veljensä loi uran lakimiehenä. Maughamin äiti sairasti tuberkuloosia, johon tuolloin määrättiin yhdeksi lääkkeeksi lapsen synnyttäminen. Lääke ei kuitenkaan tehonnut vaan äiti kuoli 41-vuotiaana synnytettyään kuolleen lapsen. Äidin kuolema oli Maughamille elinikäinen trauma, ja hän piti äidin kuvaa yöpöydällä kuolemaansa saakka.

Pian kuoli isäkin, ja poika lähetettiin Britanniaan sukulaisten hoiviin. Tylyt sukulaiset ja kolkko sisäoppilaitoselämä saivat Maughamin änkyttämään, mikä vaivasi häntä ajoittain koko loppuelämän. Kun Maugham ei suostunut lakimiehen uralle eikä änkyttäjästä ollut valtion eikä kirkon virkoihin, hänet saatiin taivutelluksi lääketieteen opintojen pariin viideksi vuodeksi.

Jo opiskellessaan Heidelbergissa Saksassa Maugham oli kirjoittanut kirjan, ja nyt hän sai valmiiksi toisen, Liza of Lambeth (1897), joka kuvaa nuoren työläistytön lyhyeksi jäävää elämää. Kirjan saama menestys sekä kriitikkojen että lukijoiden parissa saivat hänet hylkäämään lääketieteen ja aloittamaan 65 vuotta kestäneen kirjailijanuransa. Hän tosin valmistui lääkäriksi, mutta ei harjoittanut lääkärintointa päivääkään.

Seuraava menestys oli näytelmä Lady Frederick (1907) ja sen jälkeen menestys seurasi toistaan. Maugham oli biseksuaali, mutta suhteesta naimisissa olleeseen Syrie Wellcomeen syntyi 1915 tytär Liza. Wellcomen mies otti avioeron, minkä jälkeen Maugham ja Syrie Wellcome avioituivat 1917. Myrskyisä avioliitto päättyi eroon kymmenkunta vuotta myöhemmin.

Maugham osti 1928 Ranskan Rivieralta Villa Mauresque -nimisen huvilan, josta tuli hänen kotinsa melkein koko loppuelämäksi ja ajan merkittävimpiin kuuluva kirjallinen salonki. Toisen maailmansodan ajan hän vietti Yhdysvalloissa, mutta palasi Eurooppaan kumppaninsa Gerald Haxtonin kuoltua ja muutti Ranskaan huvilalleen 1946.

Maugham julkaisi romaaneja, novelleja ja näytelmiä, joita on suomennettu ja esitetty suomeksi.

• Onnen arvoituksia (Liza of Lambeth), romaani. Suomentaja A. Ahonen, Kansanvalta, 1925.
• Etelämeren haaksirikkoisia (The trembling of a leaf), novelleja. Suomentaja Toivo Lyy, Kansanvalta, 1926.
• Veitsen terällä (The Razor's Edge), romaani. Suomentaja Helvi Vasara, Otava, 1947.
• Kirjava huntu (The Painted Veil), romaani. Suomentaja Helvi Vasara, Otava, 1948; Otava 2007 ISBN 978-952-459-752-4
• Kuu ja kupariraha (The Moon and Sixpence), romaani. Suomentaja Liisa Johansson, WSOY, 1949.
• Ahtaat asuinsijat (The Narrow Corner), romaani. Suomentaja J. A. Hollo, Otava, 1950.
• Näyttelijätär (Theatre), romaani. Suomentaja J. A. Hollo, Otava, 1951; Suuri suomalainen kirjakerho, 1977 ISBN 951-643-102-X
• Catalina, romaani. Suomentaja Aarre Nenonen, Otava, 1954.
• Eikä mikään muutu (Then and Now), romaani. Suomentaja Martta Eskelinen, Otava, 1955.
• Elämältä se maistui (Cakes and Ale), romaani. Suomentaja Kristiina Kivivuori, kuvitus Hannu Taina, Otava, 1955; Suuri suomalainen kirjakerho 1973, ISBN 951-643-057-0
• Olosuhteiden oikkuja (Creatures of Circumstance), novelleja. Suomentaja Aarre Nenonen, Otava, 1956.
• Rouva Craddock (Mrs Craddock), romaani. Suomentaja Sirppa Kauppinen, kuvitus C. A. M. Thole, Otava, 1957.
• Salainen asiamies (Ashenden: Or the British Agent), tarinakokoelma. Suomentaja Kristiina Kivivuori, Otava, 1958. Kirjan pohjalta Alfred Hitchcock on ohjannut elokuvan Salainen asiamies.
• Elämän kahle (Of Human Bondage), romaani, 1–2. Suomentaja Sirppa Kauppinen, Otava, 1958.
• Huvila kukkulalla (Up at the Villa) romaani. Suomentaja Mario Talaskivi, Otava, 1959.
• Väräjävä lehti (The Trembling of a Leaf: Little Stories of the South Sea Islands), novelleja. Suomentaja Sirppa Kauppinen, Otava, 1959. Sisältää novellit "Edward Barnardin lankeemus", "Honolulu", "Lammikko", "Macintosh", "Punapää", "Sade", "Tyyni valtameri".
• Herra Kaikkitietävä (Cosmopolitans), novelleja. Suomentaja Martta Eskelinen; kuvitus Jutta Ash, Geoffrey Plant, Otava, 1973. Sisältää novellit "Arpikasvoinen mies", "Helminauha", "Herra Kaikkitietävä", "Koti", "Liike suljetaan", "Louise", "Lounas", "Lupaus", "Mayhew", "Neljä hollantilaista", "Onnellinen mies", "Pako päättyy", "Pakoonpääsy", "Pesusoikko", "Pummi", "Ranskalais-Joe", "Runoilija", "Saksan-Harry", "Salvatore", "Sirkka ja muurahainen", "Sopivaisuuden taju", "Suntio", "Tuomiolla", "Uni", "Vieraassa maassa", "Ystävä hädässä".
• Kirje: novelleja (Letter), novelleja. Suomentaja Kristiina Kivivuori, Otava, 1972. Sisältää novellit "Aarre", "Elämän tosiasiat", "Innoitus", "Jane", "Kirje", "Kunnian hinta", "Viidakkoasema".

Maughamin näytelmää The Sacred Flame on esitetty suomeksi nimellä Pyhä liekki. Näytelmä The Breadwinner tunnetaan nimillä Hyvästi perhe ja Leivänhankkija, näytelmä The Letter nimillä Kirje ja Kirjeen salaisuus. Näytelmä Sheppey on suomennettu nimellä Päävoitto ja The Rain nimillä Sade ja Sadie Thompson. Näytelmää East of Suez on esitetty nimillä Suezin itäpuolella ja Suezista itään. The Constant Wife tunnetaan nimellä Viisas aviovaimo. Lisäksi Maughamin näytelmistä on esitetty suomennettuina alkuperäisnimillään Caroline ja Lady Frederick.^[1][2]

• Maughamin teoksia Gutenberg-projektissa (englanniksi)
• Eino Palola (toim.): Heidenstamista Undsetiin. Suurten kirjailijain elämäkertoja: William Somerset Maugham, s. 380-385. Porvoo: WSOY, 1957.