Verkosto
Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvaannollisesti järjestelmistä.[1]
Verkostosta puhutaan yksittäistä verkkoa suurempana kokonaisuutena, Esimerkiksi tietokoneverkko on yksittäinen verkko, mutta internetin kaltainen tietokoneverkosto on tietokoneverkkojen muodostama kokonaisuus.
Ihmiset muodostavat keskenään verkostoja ja esimerkiksi yritykset verkostoituvat. Tällöin puhutaan sosiaalisista eli yhteisöllisistä verkostoista.
Verkkoteorian tämän hetkisen käsityksen mukaan elinvoimaisimpia ovat mittakaavattomat verkostot, jotka ovat yleensä kompleksisia. Nämä verkostot kuvaavat muun muassa kieltä, solun proteiinin välisiä linkkejä, ihmisten välisten seksuaalisia suhteita, tietokoneiden kytkentäkaavioita, solun aineenvaihduntaa, Internetiä, tietokonesirun kytkentöjä, World Wide Webiä, Hollywoodin näyttelijöiden välisiä ammatillisia suhteita, verkostotalouden ilmiöitä ja tieteellisten julkaisujen viittausjärjestelmää. (Barabási 2002, 211)
Albert-László Barabási on selostanut kirjassaan Linkit (2002) uutta verkostojen matemaattista selitysjärjestelmää.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Barabási, Albert-László: Linkit: Verkostojen uusi teoria. ((Linked: The new science of networks, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2002. ISBN 952-5202-66-6
Kirjallisuutta
- Heinonen, Ulla: Sähköinen yhteisöllisyys: Kokemuksia vapaa-ajan, työn ja koulutuksen yhteisöistä verkossa. (Väitöskirja: Turun yliopisto. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 14) Pori: Turun yliopisto, 2008. ISBN 978-951-29-3618-2 Teoksen verkkoversio (PDF).
- Kangaspunta, Seppo (toim.): Yksilöllinen yhteisöllisyys: Avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Tampere: Tampere University Press, 2011. ISBN 978-951-44-8343-1