Sund

Sund
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°13′25″N, 020°10′10″E
Maakunta	Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta	Ålands landsbygd
Kuntanumero	771
Hallinnollinen keskus	Björby
Perustettu	–
Pinta-ala ilman merialueita	112,49 km² 290:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	184,42 km² 288:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	108,20 km²
– sisävesi	4,29 km²
– meri	71,93 km²
Väkiluku	1 017 293:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	9,40 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	15,5 %
– 15–64-v.	58,3 %
– yli 64-v.	26,2 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	4,4 %
– ruotsinkielisiä	88,0 %
– muut	7,5 %
Kunnallisvero	19,00 % 4:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Christina Nukala-Pengel
www.sund.ax
Infobox OKNimi-testi OK

Sund on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmantereen itäosassa. Sundissa oli 31. elokuuta 2024 1 017 asukasta.^[2] Sundin pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2022 tehtyjen mittausten mukaan 184,42 km², josta 108,20 km² on maata, 4,29 km² sisävesialueita ja loput 71,93 km² merivesialueita.^[1] Sundin naapurikunnat ovat Finström, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Vårdö. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 88,0 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 4,4 prosenttia.^[4] Sund on Suomen kolmanneksi ruotsinkielisin kunta.

Sundin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.^[6]

Ensimmäiset merkit ihmiselämästä Sundissa ovat peräisin pronssikaudelta, mutta pysyvä asutus syntyi Ruotsista käsin vasta 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Kylännimi Finby viittaa kuitenkin ainakin osittaiseen suomalaisasutukseen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainittiin Sundissa olleen 125 veroa maksanutta talonpoikaa, mistä on arvioitu väestön olleen tuolloin noin 900 henkeä.^[7] Sundin seurakunta mainitaan itsenäisenä jo vuonna 1352. Siitä erosivat Kumlinge 1400-luvulla ja Vårdö vuonna 1866.^[8] Nyttemmin Sundin ja Vårdön seurakunnat ovat jälleen yhdistyneet.

Sundin keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1200-luvun lopussa tai viimeistään ennen vuotta 1310^[9]

Kastelholman linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun loppupuolella, ja siitä tuli Ahvenanmaan hallintokeskus. Juhana herttua oleskeli linnassa 1500-luvulla kolmeen otteeseen ja piti siellä myös veljeään Eerik XIV ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä vankina syksyllä 1571. Linna menetti merkityksensä vuoden 1634 lääniuudistuksessa, ja vaurioitui entisestään vuoden 1745 tulipalossa.^[10]

Kun Venäjä oli saanut Suomen 1808 Suomen sodassa, se halusi vahvistaa uuden länsirajansa puolustusta. Sundiin rakennettiin Bomarsundin linnoitus vuosina 1832–1854. Kun alkanut Krimin sota laajeni vuonna 1854 Itämerelle Oolannin sodaksi. Tuolloin Bomarsundin linnoitus oli vasta puolivalmis. Linnoitus antautui, ja tuhottiin koska brittiläisten etujen mukaista oli estää venäläisten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa.^[11]

Sundin asutus sijaitsee hajallaan kunnan alueella eikä selkeää kuntakeskusta ole. Suurimpia kyliä ovat Björby, jossa sijaitsee kunnantoimisto, sekä Finby, Högbolstad, Kulla ja Tosarby. Kirkko sijaitsee melko yksinäisellä paikalla päätie 2:n ja Björbyn välillä. Naapurikunnista Sundilla on maarajaa vain Saltvikin kanssa. Lumparnin selältä pistää pitkä kapea lahti Kastelholman linnan ja Sundin kirkon ohi syvälle kunnan sisään. Lahden pohjukan ja Vargatanselän välillä on vain noin kilometrin levyinen kannas. Sundin alueella sijaitsee muutama pieni järvi, jotka sijoittuvat enimmäkseen kunnan pohjoisosaan. Siellä sijaitsee myös kunnan korkein maastonkohta, 78 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Stenrösberget.^[7]

Sundin halki kulkee päätie 2 Maarianhaminasta Prästöhön, josta on lossiyhteys Vårdön puolelle. Tien linjaus noudattelee vielä nykyisinkin suurelta osin historiallisen, Ahvenanmaan poikki kulkeneen Suuren Postitien reittiä. Postitie jatkui Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vårdön puolelle Vargatan laituriin. Sundista on noin 25 kilometrin matka Maarianhaminaan ja vajaan kymmenen kilometrin matka maakunnan pohjoisosan keskustaajamaan Finströmin Godbyhyn.

Sundin kunnan alueella sijaitsevat Kastelholman linna sekä Bomarsundin linnanrauniot. Sundin kirkko on 1200-luvulta. Sundin kulttuurimaisema valittiin vuonna 1993 yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Sundissa on Prästgårdenin Natura-alue sekä kolme muuta luonnonsuojelualuetta: Lillnäsberget-Tingö Kastelholmin eteläosassa, sekä Gunnarsby ja Löfvik Östra Kyrkosundetin etelärannalla.^[12]

Kunnassa on 28 kylää: Berg, Björby, Bomarsund, Brändbolstad, Domarböle, Finby, Gesterby, Gunnarsby, Hulta, Högbolstad, Jussböle, Kastelholm, Kulla, Lappböle, Lövvik, Mångstekta, Persby, Prästgården, Rosenberg, Sibby, Smedsböle, Strömbolstad, Sundby, Svensböle, Tosarby, Tranvik, Träsk ja Vivasteby.^[13]

Pääosa Sundin asukkaista on vanhastaan saanut toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta sekä kalastuksesta, mutta matkailun vilkastuessa palvelujen osuus elinkeinorakenteesta on noussut voimakkaasti.

Vuonna 2015 kunnassa oli 232 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa.^[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat jätteen käsittelyä ja loppusijoitusta tekevä Delfensdal Kom Ab, tekstiilialan yritys Capinova ja puutarha- ja pihatöitä tekevä Drängarna Åland.^[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Sundissa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Sundissa oli 1 031 asukasta, joista 1 019 asui haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.^[17]

Sundin kunnanvaltuustossa istuu 13 kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa valittiin viisi valtuutettua keskustan listalta, kolme valtuutettua Sunt för Sund -listalta, kolme valtuutettua sitoutumattoman kokoomuksen listalta, yksi valtuutettu maltillisten listalta ja yksi valtuutettu sosiaalidemokraattien listalta.^[18]

Vuodesta 2022 Sund kuuluu seuraavaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaan:^[19]

Norra Ålands församling (Sund-Vårdö-Finström -Geta)

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sundin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[20]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sundin kunnan nykyisellä alueella.^[19]

• Sund församling (liitetty jossain vaiheessa Sund-Vårdö församlingiin)

• Sund-Vårdö församling

Seurakunta toimii myös Vårdön kunnan alueella.

• Sundin kivikirkko
• Kastelholman linna
• Bomarsundin rauniot
• Ulkomuseo Jan Karlsgården ja vankilamuseo Vita Björn
• Ahvenanmaan valokuvausmuseo
• Sundin kulttuurimaisema

Sundin alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Sundin ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Länsi-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Manner-Ahvenanmaalla puhuttu Länsi-Ahvenanmaan murre on lähimpänä Uplannin murteita.^[21]

• Georg August Wallin (1811–1852), tutkimusmatkailija ja kieltentutkija

• Luettelo Sundin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sund Wikimedia Commonsissa

• Sundin kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Sundin avainluvut