Pentti Tiusanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentti Tiusanen
Pentti Tiusanen vuonna 2010.
Pentti Tiusanen vuonna 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt6. maaliskuuta 1949
Kotka
Kuollut8. joulukuuta 2018 (69 vuotta)
Kotka
Poliitikko
Puolue Vasemmistoliitto
Asema Kansanedustaja (1995–2011)
Vaalipiiri Kymen vaalipiiri

Pentti Uolevi Tiusanen (6. maaliskuuta 1949 Kotka8. joulukuuta 2018[1] Kotka) oli suomalainen poliitikko. Vuosina 1995–2011 hän oli Vasemmistoliiton kansanedustajana Kymen vaalipiiristä. Koulutukseltaan Tiusanen oli kirurgian erikoislääkäri.

Tiusanen oli ehdokkaana myös vuosien 1987 (Deva) ja 1991 eduskuntavaaleissa mutta jäi valitsematta. Eduskunnassa vuonna 2007 alkaneella vaalikaudella Tiusanen siirtyi ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajaksi yli kymmenen vuotta kestäneen puheenjohtajuuskautensa jälkeen. Tämän lisäksi hän toimi Yleisradio Oy:n hallintoneuvostossa sekä varajäsenenä liikenne- ja viestintävaliokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa.[2]

Tiusanen on kaikkien aikojen viidenneksi useimmin täysistunnoissa puhunut kansanedustaja[3].

Kunnallispolitiikassa Tiusanen toimi Kotkan kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1980 lähtien ja kaupunginhallituksen jäsenenä vuosina 1993–2003. Muita luottamustehtäviä olivat muun muassa Kotkan ympäristöseuran puheenjohtajuus vuodesta 1981.[2]

Stasin ilmiantaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion MOT-ohjelma paljasti tammikuussa 2001, että Tiusanen oli ainakin vuosina 1974–1975 vakoillut Itä-Saksan salaiselle poliisille Stasille. Hän piti kirjaa tuttaviensa ja itäsaksalaisen tyttöystävänsä poliittisista kannoista ja muun muassa arvioi, olivatko nämä aikeissa paeta Itä-Saksasta.[4]

Tiusanen oli aloittanut opintonsa Itä-Saksassa sosiaalidemokraattina vuonna 1970 mutta kääntynyt vähitellen kovan linjan Moskova-mieliseksi vähemmistökommunistiksi. Vuonna 1973 hän oli esittänyt Stasin edustajalle toistuvasti kiinnostuksensa tehdä yhteistyötä Stasin kanssa. Tiusasen koodinimi oli Max. Hän ei suostunut allekirjoittamaan ilmiantajasopimusta, vaan se vahvistettiin suullisesti ja kädenpuristuksella. Tiusanen kirjoitti Stasille 90 raporttia, aina siihen asti kun hän palasi Suomeen opintojen päättyessä. Tällöin Stasi arvioi, että Tiusasen palveluita voisi Suomessa hyödyntää "toinen yhteistyöorganisaatio", joka MOT:n mukaan tarkoitti Neuvostoliiton KGB:tä.[5]

Stasin mukaan Tiusanen tuotti arvokasta tietoa palestiinalaisista opiskelijoista, ulkomaalaisten rakkaussuhteista itäsaksalaisiin, ulkomaalaisopiskelijoiden poliittisista näkemyksistä ja muista suomalaisista – myös langettavia lausuntoja. Tiusanen puolustautui MOT-ohjelmassa toimineensa "yleisen hyvän edistämiseksi" mutta myönsi tehneensä väärin. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Ralf Sundin mukaan Tiusasen toiminta oli "iljettävää ja tuomittavaa".[5]

Rikosepäilyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiusasta epäiltiin pakottamisesta sukupuoliyhteyteen elokuussa 2007 Tampereella vasemmistoliiton kesäkokouksen yhteydessä. Toukokuussa 2009 vasemmistoliiton Anna Kontula kertoi kirjassaan miespoliitikosta, joka raiskasi tutun naisen (tämän kieltäydyttyä seksistä ilman kondomia[6]). Ilta-Sanomat paljasti Kontulan kuvaaman poliitikon olevan istuva kansanedustaja. Tiusanen oli aiemmin myöntänyt olleensa tuolloin kiinniotettuna mutta väitti kirjan ilmestyttyä ensin, että oli tehnyt erehdyksen muttei rikosta, ja Nelosen uutisten paljastettua hänet epäillyksi hän kieltäytyi kokonaan kommentoimasta. Poliisi lopetti tutkimukset naisen vedettyä tutkintapyynnön pois. Myöskään Kontulalta ei saatu kommenttia. Vasemmistoliitto kuuli Tiusasta mutta antoi tämän jatkaa eurovaaliehdokkaana.[7]

Tiusasta vastaan nostettiin syyte seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja asiaa käsiteltiin Kymenlaakson käräjäoikeudessa marraskuussa 2018.[8] Tuomio piti antaa 19. joulukuuta 2018, mutta Tiusasen kuoltua 8. joulukuuta asian käsittely raukesi.[9]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]