Richard Cobden

Richard Cobden (3. kesäkuuta 1804 – 2. huhtikuuta 1865) oli englantilainen tehtailija, radikaali ja liberaali poliitikko, joka toimi Anti-Corn Law Leaguen johtajana. Häntä on kutsuttu ”suurimmaksi kansainvälisten asioiden klassisen liberaaliksi ajattelijaksi”.^[1]

Cobdenin isä oli köyhä viljelijä, jolla oli 11 lasta.^[2] 15-vuotiaana Cobden työskenteli setänsä tukkuliikkeessä ja ryhtyi kauppamatkustajaksi. Setä huomasi pojan intohimoisen kiinnostuksen opiskelemiseen ja varoitti tätä, että sellaisesta on haittaa liike-elämässä.^[3] Sedän liikkeen tehtyä konkurssin Cobden onnistui lainaamaan rahaa ja perustamaan oman kangasvärjäämön.

Värjäämö oli kannattava, mutta Cobden hoiti sitä vasemmalla kädellä käyttäen aikansa opiskeluun ja tutkimukseen ja kirjoittaen Manchester Times -lehteen nimimerkillä ”Libra”. Vuonna 1835 hän julkaisi ensimmäisen pamflettinsa, jossa puolusti rauhaa, puuttumattomutta ja vapaakauppaa kuten koko lopun elämäänsä. Pian hän myös ryhtyi Manchesterin politiikkaan. Hänestä tuli yksi Manchesterin koulukunnan perustajista.

Maailmankuuluksi Cobden tuli viljalakien (”Corn laws”) vastaisen taistelun johtajana. Viljatullit nostivat viljan hintaa ja siten pönkittivät parlamentissa valtaa pitävän aatelisen maanomistajaluokan asemaa muiden kustannuksella. Cobdenin mukaan lait pitivät köyhien leivän kalliina.

Vuoden 1841 vaaleissa hänet valittiin parlamenttiin sitoutumattomana liberaalina, maan johtavana vapaakaupan puolestapuhujana ja Anti-Corn Law Leaguen johtajana.

Vuonna 1845 tuli huono sato ja Irlannin nälänhätä.^[4] Konservatiivipääministeri Peel vaati puolueensa linjan vastaisesti hallituksessaan tullien hyllyttämistä kunnes parlamentti kumoaisi viljalait, mutta ministerit vastustivat. Whig-puolueen johtaja John Russell tuki Peeliä. 4. joulukuuta 1845 The Times -lehden uutinen kertoi hallituksen kutsuvan parlamentin tammikuuksi koolle kumoamaan viljalain. Lordi Stanley erosi hallituksesta protestiksi.

Seuraavana päivänä Robert Peel erosi, koska ei uskonut voivansa saada lakiaan läpi, joten kuningatar Victoria nimitti Russellin muodostamaan hallituksen. Cobden kieltäytyi Russellin tarjoamasta kauppa-asiain varapuheenjohtajuudesta toimiakseen riippumattomana vapaakaupan puolestapuhujana.^[5] 20. joulukuuta 1945 Russell oli epäonnistunut muodostamaan hallituksen ja Peel pysyi pääministerinä.

Toukokuussa lopulta alahuone hyväksyi viljalakien kumoamisen ja kesäkuussa ylähuone vahvisti sen.

Konservatiivipuolueessa Peeliä pidettiin petturina, ja kuukautta myöhemmin hänen hallituksensa kaatui. Eropuheessaan Peel sanoi viljalain kumoamisen Richard Cobdenin ansioksi:

...mies, joka, niin uskon, toimien puhtaista ja omaa etua tavoittemattomista motiiveista, on puolustanut asiaansa väsymättömällä energialla ja vetoamalla järkeen kaunopuheisesti esiintyen sitäkin ihailtavammin...^[6]

Ranskalainen taloustieteilijä, journalisti, poliitikko ja kuuluisa taloustieteen popularisoija Frédéric Bastiat oli aikanaan kuullut Cobdenin silloisesta kampanjasta viljalakia vastaan ja vannonut ryhtyvänsä Ranskan Cobdeniksi. Vuonna 1846 hän perusti Pariisiin vapaakauppayhdistyksen ja oman lehden.^[7]

Toukokuussa 1846 The Economist -lehti ylisti päätöstä: ”peloton luottamus suuren periaatteen totuudellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen” ja Anti-Corn Law League –yhdistystä: ”mahtavin ja menestyksekkäin järjestö, joka tässä maassa on ikinä ollut millään asialla, on ollut väsymätön ponnistuksissaan, piittaamaton henkilökohtaisista uhrauksistaan ja on osoittanut sellaista omistautumista asialle, että maan historiasta ei löydy vertaista". Samalla lehti pelkäsi ylähuoneen vetoa.^[8]

Voittonsa jälkeen Anti-Corn Law League jatkoi taisteluaan muuta protektionismia vastaan.

Encyclopaedia Britannican mukaan Cobden onnistui vaikuttamaan Peeliin ja viljalain kasvava epäsuosio ja Irlannin nälänhätä olivat myös ratkaisevia tekijöitä. ^[9]

Cobden oli uhrannut liiketoimensa, hyvinvointinsa ja terveytensä viljalakien vastaiselle kampanjalle. Siksi hänen ystävänsä katsoivat kansakunnan olevan hänelle velkaa kiitollisuuden ja ihailun osoituksen. Kansalaiskeräys kokosi 80 000 puntaa Cobdenille.

Cobden kieltäytyi jälleen Russellin tarjoamasta ministeripaikasta. Hän halusi vetäytyä rauhaan mutta hänen maineensa oli kiirinyt ympäri Euroopan ja hän päätyi taas mukaan radikaaliliikkeeseen. Hän matkusti ympäri Eurooppaa, keskusteli valtiomiesten kanssa ja puhui kansanjoukoille.

Cobden uskoi vapaakaupan tuovan rauhaa. Hän esitti aseriisuntaa ja kansainvälistä rauhanvälittämistä.

Yhdysvaltain sisällissodassa hän tuki pohjoista, koska se vastusti orjuutta.

• Hirst, Francis Wrigley: From Adam Smith to Philip Snowden. A history of free trade in Great Britain, London: T. Fisher Unwin, 1925. (englanniksi)
• Morley, John: The Life of Richard Cobden. 12th ed. London: T. Fisher Unwin, 1905. Uusi painos: Routledge/Thoemmes, 1995, ISBN 0-415-12742-4. (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Richard Cobden Wikimedia Commonsissa