Fysiokratismi

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Fysiokratismi eli fysiokratia oli 1700-luvun puolivälissä kehitelty maatalousyhteiskunnan mukainen talousteoria, jonka keskeinen ajatus oli maatalouden korostaminen. Fysiokraatit uskoivat, että kansojen vauraus johtui maataloudesta, eivätkä teollisuus tai kauppa tuo vaurautta. Fysiokraattien käsitys maataloudesta sisälsi mm. metsätalouden ja kaivostoiminnan, joten tosiasiallisesti he tarkoittivat kansojen vaurauden johtuvan laajemmasta alkutuotannosta. Maanviljelyn tuottama ylijäämäravinto oli kuitenkin tarkastelussa pääsijalla, koska se oli kaiken muun alkutuotannon edellytys.

Fysiokratismin teoria sai alkunsa Ranskassa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria.^lähde? Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle merkantilismille vastakkainen suuntaus ja historiallisesti katsoen tärkeä askelkivi talousteoreettisessa ajattelussa merkantilismin ja klassisen liberalismin välillä.

Fysiokratismin teoria sai alkunsa Ranskassa, ja se oli kenties ensimmäinen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle merkantilismille vastakkainen suuntaus. Fysiokraatit kutsuivat itseään nimellä économistes ja heistä tunnetuimpia olivat François Quesnay ja Mirabeau vanhempi.

Fysiokratismi ei koskaan saanut laajaa kannatusta. Fysiokratian teoriapohjan rikkoi 1800-luvulla alkanut fossiilisten polttoaineiden suurimittainen hyödyntäminen, mikä tarkoitti ettei maa- ja metsätalous enää ollut ainoa talouden energianlähde. Samalla käsityöläisten vaihtuessa teollisuustyöntekijöihin rikkoutui ajatus mitään tuottamattomista käsityöläisistä, koska ruokaa hyödyntävien käsityöläisten sijaan alettiin olla riippuvaisia fossiilisia polttoaineita hyödyntävistä koneista. Fysiokratian teoriapohja perustui maatalousyhteiskuntaan, eikä sitä voinut soveltaa teollisuusyhteiskuntaan.

Fysiokratian näkemykset vapaudelle perustuvasta talousjärjestelmästä periytyivät myöhäisemmälle klassiselle liberalismille. Etenkin Adam Smith sai vaikutteita fysiokraattien ajattelusta.

Fysiokraattien mukaan maatalous on kansakunnan vaurauden lähde. Maatalouden ylikorostamisen pääperusteena oli maatalouden tuotteiden suuri lisääntyvyys. Esimerkiksi viljanjyvän kylvämällä saattaa saada kymmeniä uusia jyviä ja lehmä voi tuottaa useita jälkeläisiä lyhyessä ajassa. Vuosisatojen takaisen maatalousyhteiskunnan maa- ja metsätalous olivatkin pääasiallinen tapa sitoa auringon energiaa ihmiselle hyödynnettävään muotoon. Ennen fossiilisten polttoaineiden vauhdittamaa teollisuusyhteiskuntaa, nämä olivatkin talouden pääasiallinen energianlähde.

Maanviljelijöiden tuottaman ylijäämäravinnon turvin voidaan hoitaa muita toimia. Voimavarat tulisi suunnata maataloustuotannon kasvattamiseen. Fysiokratismin mukaan maataloustuotannon taso määrittää valtion väestön määrän. Mitä suurempi on maataloustuotanto, sitä suurempi on valtion väestö ja samalla sitä mahtavampi on valtio.

Fysiokraatit kannattivat maaveroa, sillä he ajattelivat sen olevan tehokkain tapa kerätä verot. Fysiokraatit asettivat maaseudun ja kaupungin vastakkain, ja kannattivat "luonnollista maalaiselämää" ja paheksuivat "keinotekoista" kaupunkielämää.

Fysiokraattien ajatteluun kuului Quesnayn Tableau économiquessa esille tuleva ajatus siitä, että maatalous on ainoa tapa tuottaa ravintoa. Maanviljelijät käyttävät osan ravinnosta itse ja tuottavat ylijäämää käsityöläisten ja kauppiaiden ruokkimiseksi. Käsityöläiset eivät tuota mitään uutta, he vain muuttavat maatalouden tuotteita uuteen muotoon. Samoin kauppiaat vain välittävät maanviljelijöiden ja käsityöläisten tuotteita eteenpäin. Käsityöläiset ja kauppiaat kuluttavat ruokaa, jotta jaksavat tehdä työtään. Maanviljelijät ovat tuottajia, käsityöläiset ja kauppiaat kuluttajia.

Tableau économique esitti samalla talouden kiertokulun ajatuksen, mikä on myöhemmissä talousteorioissa keskeisellä sijalla. Tableau économiquen voi myös ajatella maatalousyhteiskunnan talouden energiavirtoina.

Quesnay korosti luonnollisen järjestyksen (ransk. ordre naturel) ja positiivisen järjestyksen (ransk. ordre positif) välistä eroa. Luonnollinen järjestys on luonnonlakeihin perustuva järjestys ja positiivinen järjestys ihmisen keksimä järjestys. Quesnayn mukaan asiat ovat parhaiten positiivisen järjestyksen ollessa samansuuntainen luonnollisen järjestyksen kanssa. Fysiokraatit pitivät markkinataloutta luonnollisen järjestyksen mukaisena.

Fysiokraattien mukaan vapauteen perustuva talousjärjestelmä on tehokas. Fysiokraatit kannattivat myös vapaata kauppaa (laissez-faire). Fysiokraatit vastustivat maaorjuutta, sillä he pitivät ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjärjestelmää tehokkaampana.

• Britannica Online Encyclopedia: Physiocrat
• Tableau économique of Quesnay (Arkistoitu – Internet Archive)
• Elizabeth Fox-Genovese: Origins of Physiocratism (katkelmia (Arkistoitu – Internet Archive))
• History of Political Economy: Physiocracy
• Political Failure of an Economic Theory: Physiocracy