luuta

luuta

1. abessive singular of luu

• IPA^(key): /ˈluːtɑ/, [ˈluːt̪ɑ̝]
• Rhymes: -uːtɑ
• Syllabification^(key): luu‧ta

From Proto-Finnic *luuta (compare Ludian luud and Veps lud), borrowed from a Baltic language (compare Latvian slota, Lithuanian šlúota).

luuta

1. broom (tool used for sweeping, etc.)

   Noidat käyttävät luutia lentämiseen.

   Witches use brooms to fly.

Inflection of luuta (Kotus type 10*F/koira, t-d gradation)
nominative		luuta	luudat
genitive		luudan	luutien
partitive		luutaa	luutia
illative		luutaan	luutiin
		singular	plural
nominative		luuta	luudat
accusative	nom.	luuta	luudat
	gen.	luudan
genitive		luudan	luutien luutain rare
partitive		luutaa	luutia
inessive		luudassa	luudissa
elative		luudasta	luudista
illative		luutaan	luutiin
adessive		luudalla	luudilla
ablative		luudalta	luudilta
allative		luudalle	luudille
essive		luutana	luutina
translative		luudaksi	luudiksi
abessive		luudatta	luuditta
instructive		—	luudin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of luuta (Kotus type 10*F/koira, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative luutani luutani accusative nom. luutani luutani gen. luutani genitive luutani luutieni luutaini rare partitive luutaani luutiani inessive luudassani luudissani elative luudastani luudistani illative luutaani luutiini adessive luudallani luudillani ablative luudaltani luudiltani allative luudalleni luudilleni essive luutanani luutinani translative luudakseni luudikseni abessive luudattani luudittani instructive — — comitative — luutineni second-person singular possessor singular plural nominative luutasi luutasi accusative nom. luutasi luutasi gen. luutasi genitive luutasi luutiesi luutaisi rare partitive luutaasi luutiasi inessive luudassasi luudissasi elative luudastasi luudistasi illative luutaasi luutiisi adessive luudallasi luudillasi ablative luudaltasi luudiltasi allative luudallesi luudillesi essive luutanasi luutinasi translative luudaksesi luudiksesi abessive luudattasi luudittasi instructive — — comitative — luutinesi first-person plural possessor singular plural nominative luutamme luutamme accusative nom. luutamme luutamme gen. luutamme genitive luutamme luutiemme luutaimme rare partitive luutaamme luutiamme inessive luudassamme luudissamme elative luudastamme luudistamme illative luutaamme luutiimme adessive luudallamme luudillamme ablative luudaltamme luudiltamme allative luudallemme luudillemme essive luutanamme luutinamme translative luudaksemme luudiksemme abessive luudattamme luudittamme instructive — — comitative — luutinemme second-person plural possessor singular plural nominative luutanne luutanne accusative nom. luutanne luutanne gen. luutanne genitive luutanne luutienne luutainne rare partitive luutaanne luutianne inessive luudassanne luudissanne elative luudastanne luudistanne illative luutaanne luutiinne adessive luudallanne luudillanne ablative luudaltanne luudiltanne allative luudallenne luudillenne essive luutananne luutinanne translative luudaksenne luudiksenne abessive luudattanne luudittanne instructive — — comitative — luutinenne third-person possessor singular plural nominative luutansa luutansa accusative nom. luutansa luutansa gen. luutansa genitive luutansa luutiensa luutainsa rare partitive luutaansa luutiaan luutiansa inessive luudassaan luudassansa luudissaan luudissansa elative luudastaan luudastansa luudistaan luudistansa illative luutaansa luutiinsa adessive luudallaan luudallansa luudillaan luudillansa ablative luudaltaan luudaltansa luudiltaan luudiltansa allative luudalleen luudallensa luudilleen luudillensa essive luutanaan luutanansa luutinaan luutinansa translative luudakseen luudaksensa luudikseen luudiksensa abessive luudattaan luudattansa luudittaan luudittansa instructive — — comitative — luutineen luutinensa

• “luuta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

luuta

1. partitive singular of luu

• Tuula, taulu

From Proto-Finnic *luuta. Cognates include Finnish luuta and Estonian luud.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːd̥ɑ]
• Rhymes: -uːt, -uːtɑ
• Hyphenation: luu‧ta

luuta

1. broom
   • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Luuvvaal ... airool ...

     ... with a broom ... with a paddle

Declension of luuta (type 3/koira, uut-uuvv gradation)
	singular	plural
nominative	luuta	luuvvat
genitive	luuvvan	luutiin
partitive	luutaa	luutia
illative	luutaa	luutii
inessive	luuvvaas	luuvviis
elative	luuvvast	luuvvist
allative	luuvvalle	luuvville
adessive	luuvvaal	luuvviil
ablative	luuvvalt	luuvvilt
translative	luuvvaks	luuvviks
essive	luutanna, luutaan	luutinna, luutiin
exessive1)	luutant	luutint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

• metla (“besom”)

See the etymology of the corresponding lemma form.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːd̥ɑ]
• Rhymes: -uːt, -uːtɑ
• Hyphenation: luu‧ta

luuta

1. partitive singular of luu

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 282