1944
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuosi 1944 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Raunistulan taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin ja siirrettiin Maarian kunnasta Turun kaupunkiin.
- 2. tammikuuta – Berliinin suurpommitus.
- 2. tammikuuta – Suomessa alettiin valvoa alkoholijuomien ostoja ns. viinakortin avulla. Käytäntö alkoi Helsingistä ja Haagan kauppalasta.
- 4. tammikuuta – Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
- 4. tammikuuta – Gestapo murhasi tanskalaisen pastori Kaj Munkin.
- 6. tammikuuta – Neuvostojoukot ylittivät Puolan sodanedellisen vuoden 1939 rajan ja valtasivat Rokitnon.
- 11. tammikuuta – Kuusi Mussolinin syrjäyttämisen puolesta heinäkuussa 1943 äänestänyttä italialaista fasistijohtajaa ammuttiin Veronan lähellä. Heidän joukossaan oli entinen ulkoministeri ja Mussolinin vävy Galeazzo Ciano.
- 22. tammikuuta – Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Italian Anzioon noin sata kilometriä Roomasta etelään alkoi.
- 27. tammikuuta – Leningradin–Novgorodin offensiivi: Saksalaisjoukot karkotettiin Leningradin läheltä. Leningradin saarto päättyi.
- 30. tammikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Marshallinsaarten Majurolle.
Helmikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 6.–7. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.
- 9. helmikuuta – Suomen Merimies-Unioni vaati Niilo Wällärin johdolla Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä (SAK) ryhtymään toimiin Suomen irrottamiseksi liittolaisuudesta Saksan kanssa.
- 13. helmikuuta – Kenraali Kirill Meretskov nimitettiin neuvostojoukkojen ylipäälliköksi Karjalan rintamalle.
- 16.–17. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.
- 19. helmikuuta – Kenraali Aksel Airo vaati suomalaisten puolustuksen painopisteen siirtämistä Karjalankannakselle.
- 19. helmikuuta – Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs Aleksandra Kollontai tiedotti Tukholmassa vierailleelle valtioneuvos J. K. Paasikivelle Neuvostoliiton Suomelle asettamat rauhanehdot.
- 19. helmikuuta – Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop määräsi Saksan Helsingin-lähettilään Wipert von Blücherin ilmoittamaan Suomen ulkoministerille Henrik Ramsaylle, että Suomen ryhtyminen rauhantunnusteluihin Neuvostoliiton kanssa oli petos Saksaa kohtaan.
- 21. helmikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Oulua. Pommien aiheuttamissa räjähdyksissä ja tulipaloissa kuoli neljä ja loukkaantui 22 ihmistä sekä tuhoutui 76 rakennusta. Uusissa pommituksessa 26. ja 27. helmikuuta kuoli yksi henkilö ja loukkaantui yhdeksän henkilöä sekä tuhoutui 66 rakennusta.
- 25. helmikuuta – Dagens Nyheter julkaisi Neuvostoliiton Suomelle asettamat ankarat rauhanehdot.
- 26.–27. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö.
- 29. helmikuuta – Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuoli kotonaan Kotkaniemessä Luumäellä.
- 29. helmikuuta – Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousivat maihin Amiraliteettisaarilla.
- 29. helmikuuta – Pääministeri Edwin Linkomies antoi eduskunnalle selostuksen Neuvostoliiton asettamista rauhanehdoista. Eduskunta hyväksyi hallituksen tiedonannon ja valtuutti hallituksen jatkamaan rauhantunnusteluja äänin 105–78.
- 29. helmikuuta – Valtiollisen poliisin päällikkö Arno Anthoni siirrettiin syrjään ja hänen tilalleen nimitettiin varatuomari Paavo Kastari.
Maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. maaliskuuta – Murder, Inc.:in pomo Louis "Lepke" Buchalter teloitettiin Sing Singin vankilassa.
- 6. maaliskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa V vetosi presidentti Risto Rytiin ja marsalkka Mannerheimiin, ettei Neuvostoliiton kanssa syntyneen neuvotteluyhteyden annettaisi katketa.
- 18. maaliskuuta – Operaatio Margareetta: Saksalaiset miehittivät Unkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójayn hallitus.
- 18. maaliskuuta – Vesuvius purkautui.
- 19. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan suomalaiset rauhanneuvottelijat.
- 19. maaliskuuta – Operaatio Margarethe, saksalaiset miehittävät Unkarin ilman vastarintaa.
- 27. maaliskuuta – Suomen rauhanneuvottelijat J. K. Paasikivi ja Carl Enckell matkustivat Moskovaan, jossa he tapasivat Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatšeslav Molotovin.
Huhtikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. huhtikuuta – Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop määräsi elintarvikkeiden viennin Saksasta Suomeen lopetettavaksi Suomen aloitettua Neuvostoliiton kanssa neuvottelut erillisrauhasta.
- 11. huhtikuuta – Ensimmäiset panssarinyrkit ja panssarikauhut saapuivat Saksasta Suomeen.
- 15. huhtikuuta – Suomi hylkäsi Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot.
- 17. huhtikuuta – Kahdeksan suomalaista tiedemiestä esitti Uudessa Suomessa julkaistussa kirjelmässään jyrkän paheksuntansa siitä, että huomattava osa Tarton yliopiston kokoelmista aiottiin siirtää Saksaan.
- 18. huhtikuuta – Adolf Hitler kielsi aseiden toimittamisen Suomeen.
- 27. huhtikuuta – Suomen yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä. Kenraalieversti Alfred Jodl vaati Suomelta takeita siitä, etteivät Suomeen toimitetut aseet koskaan joudu neuvostoliittolaisten käsiin.
Toukokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim moitti Suomen sodanjohtoa tehottomista puolustusvalmisteluista.
- 14. toukokuuta – Ruotsi myönsi maahantuloluvan yli sadalle Suomessa Nansen-passin turvin oleskelleelle juutalaispakolaiselle. Lopullisena tavoitteena oli saada pakolaiset turvaan Yhdysvaltoihin.
- 15. toukokuuta – Yli 281 000 siirtoväkeen kuuluneen henkilön ilmoitettiin palanneen kotiseuduilleen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovutetuille ja takaisinvallatuille alueille.
- 18. toukokuuta – Saksalaiset vetäytyivät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtasivat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.
- 19. toukokuuta – Neuvostoliittolainen kenraali Leonid Govorov vahvisti suomalaisia joukkoja vastaan Karjalankannaksella tehtävää hyökkäystä koskeneen suunnitelman.
- 21. toukokuuta – SAK:n puheenjohtaja Eero Wuori varoitti järjestön kokouksessa pitämässään puheessa neuvostojoukkojen odotettavissa olevasta suurhyökkäyksestä Suomeen.
- 22. toukokuuta – Neuvostoliitto alkoi ryhmittää kolmen armeijakunnan joukkoja Karjalankannakselle suomalaisia vastaan tehtävää suurhyökkäystä varten.
- 23. toukokuuta – Sotaylioikeus vahvisti Kerttu Nuortevalle ja Hella Wuolijoelle marraskuussa 1943 langetetut vakoilu- ja maanpetostuomiot. Kerttu Nuortevan saama kuolemantuomio pysyi voimassa, mutta sitä ei koskaan pantu täytäntöön.
- 28. toukokuuta – Ruotsalaisen Kansanpuolueen puoluekokous antoi julkilausuman, jossa arvosteltiin Suomessa harjoitettua sensuuritoimintaa. Julkilausumassa vaadittiin sanan- ja painovapauden kunnioittamista sekä sensuurin puolueettomuutta ja johdonmukaisuutta.
Kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. kesäkuuta – Yhdysvaltain laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallatuksi vihollisaluksen.
- 5. kesäkuuta – Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu akselivaltojen pääkaupunki.
- 5. kesäkuuta – Yli 1 000 pommikonetta pudotti 5 000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
- 5. kesäkuuta – BBC lähetti koodiviestinä säkeen Paul Verlainen Syyslaulu (Chanson d'automne) -runosta. Viesti ilmoitti Ranskan vastarintaliikkeelle että maihinnousu Ranskaan oli alkamassa 48 tunnin sisällä ja vastarintaliikkeen tuli aloittaa sabotaasioperaatiot rautatieliikenneyhteyksiä vastaan.
- 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 sotilaan suuruinen liittoutuneiden osasto nousi maihin Normandiassa Ranskassa.
- 7. kesäkuuta – Hallitus kielsi ruotsinkielisen iltapäivälehden Svenska Pressenin ilmestymisen toistaiseksi, koska lehti oli sensuuria uhmaten julkaissut Saksaa arvostelleita kirjoituksia ja ylistänyt Normandian maihinnousua. Lehti sai luvan ilmestyä uudelleen Moskovan välirauhan solmimisen jälkeen ja sen seuraajaksi tuli vuoden 1945 alussa Nya Pressen.
- 9. kesäkuuta – Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomea vastaan Kannaksella.
- 10. kesäkuuta – 642 ihmistä surmattiin Oradour-sur-Glanein verilöylyssä Ranskassa.
- 13. kesäkuuta – Ensimmäinen V1-hyökkäys Englantiin.
- 13. kesäkuuta – Yhdysvaltojen ilmavoimat tuhosivat Saksan suurimman öljynjalostamon Bratislavassa.
- 14. kesäkuuta – Suomalaisten VT-linja (Vammelsuu–Taipale) murtui Kuuterselässä.
- 15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Saipanilla.
- 15. kesäkuuta – Suomen sodanjohto antoi Itä-Karjalassa oleville joukoille vetäytymiskäskyn, jotta voimat saataisiin keskitetyksi Karjalankannakselle.
- 17. kesäkuuta – Islanti julistautui itsenäiseksi Tanskasta.
- 17. kesäkuuta – Viimeinen ryhmä inkeriläisiä saapui Suomeen laivalla Viron Paldiskista.
- 19. kesäkuuta – Mannerheim sai eversti Aladár Paasoselta tiedusteluaineistoa, jonka mukaan Neuvostoliitto ei tähdännyt Suomen miehittämiseen vaan rauhaan. Neuvostoliiton sotatoimien pääpainopiste oli eteläisemmässä Euroopassa, jossa Saksan hyökkäyksen torjuminen oli sille tärkeintä.
- 20. kesäkuuta – Suomalaiset menettivät Viipurin.
- 20. kesäkuuta – Karjalankannakselta evakuoituja siviilejä kuljettanut juna joutui neuvostoilmavoimien pommituksen kohteeksi Elisenvaarassa. Yli sata henkilöä sai surmansa ja yli 300 loukkaantui.
- 20. kesäkuuta – Neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen suomalaisia vastaan Maaselän kannaksella.
- 22. kesäkuuta – Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
- 22. kesäkuuta – Suomen hallitus ilmoitti, rintaman ollessa luhistumaisillaan, Moskovaan olevansa halukas luopumaan sodasta ja katkaisemaan suhteensa Saksaan. Neuvostoliitto vaati vastauksessaan ehdotonta antautumista.
- 22. kesäkuuta – Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop saapui Suomeen ja ilmoitti, että Saksa jatkaisi tuen antamistaan vain jos Suomi solmisi liiton Saksan kanssa ja jatkaisi sotimista.
- 23. kesäkuuta – Suomalaiset vetäytyivät Syväriltä neuvostojoukkojen painostamina.
- 25. kesäkuuta – 10. heinäkuuta – Jatkosodan Talin–Ihantalan taistelu.
- 26. kesäkuuta – Presidentti Risto Ryti lähetti Saksaan Ryti–Ribbentrop-sopimukseksi kutsutun kirjeen, jossa hän vakuutti, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa hänen ollessaan presidenttinä.
- 27. kesäkuuta – Suomalaiset vetäytyivät Petroskoista eli Äänislinnasta. Ensimmäiset neuvostosotilaat saapuivat kaupunkiin muutamaa tuntia myöhemmin.
- 30. kesäkuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen ja karkotti Suomen-lähettilään Hjalmar J. Procopén Washingtonista.
Heinäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. heinäkuuta – Neuvostojoukot valtasivat Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin.
- 7. heinäkuuta – Neuvostoliittolaiset partisaanit tuhosivat Seitajärven kylän Savukoskella ja tappoivat 14 kylän asukasta.
- 7. heinäkuuta – Venäjänsaksalainen Japanissa työskennellyt lehtimies Richard Sorge teloitettiin Tokiossa hirttämällä. Hänet oli tuomittu kuolemaan vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Sorgen avustaja Max Clauzen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Clauzen vapautettiin vankilasta Japanin antauduttua elokuussa 1945.
- 9. heinäkuuta – Britit ja kanadalaiset valtasivat Caenin.
- 10. heinäkuuta – Valtion tiedoituslaitos ilmoitti mielialaraportissaan kesäkuussa alkaneen neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen saaneen aikaan dramaattisen muutoksen kansalaisten mielialoissa sekä aiheuttaneen monessa tapauksessa voimakasta levottomuutta ja viranomaisten arvostelua, osittain suoranaista paniikkitunnelmaa.
- 12. heinäkuuta – Eino Ripatti sai Mannerheim-ristin ritarin arvon.
- 12. heinäkuuta – Josif Stalin antoi neuvostojoukoille käskyn hyökkäyksen keskeyttämisestä Karjalankannaksella.
- 12. heinäkuuta – Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon edellyttäen, että sen allekirjoittaisi Mannerheim eikä silloisen hallituksen edustaja.
- 14. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hävittivät Lokan kylän Sodankylässä. Hyökkäyksessä sai surmansa 21 kyläläistä.
- 16. heinäkuuta – Neuvostoliitto alkoi siirtää joukkojaan pois Karjalankannakselta.
- 16. heinäkuuta – Neuvostoilmavoimat upottivat lentopommituksella saksalaisen ilmatorjunta-alus Nioben Kotkan sataman edustalla, jolloin 60 saksalaista sotilasta sai surmansa. Hyökkäykseen osallistui 131 lentokonetta. Alusta oli luultu suomalaiseksi panssarilaiva Väinämöiseksi.
- 18. heinäkuuta – Hideki Tōjō erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
- 20. heinäkuuta – Adolf Hitler selvisi Claus von Stauffenbergin tekemästä murhayrityksestä.
- 21. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Guamilla.
- 21. heinäkuuta – Espoon Lahnuksessa mitattiin Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.
- 23. heinäkuuta – Neuvostojoukot valtasivat Majdanekin keskitysleirin. Leiriä yritettiin tuhota venäläisten lähestyessä, mutta yritys sammui omaan mahdottomuuteensa: suurin osa vangeista oli edelleen leirillä eikä edes vaate- ja hiusvarastoja onnistuttu tuhoamaan ennen antautumista. Venäläiset saivat kiinni ja teloittivat välittömästi kuusi alempaa vartijaa, mutta leirin ylin johto pääsi pakoon. Majdanek oli ensimmäinen liittoutuneiden vapauttama suuri keskitysleiri, ja sen kauhut tulivat laajalti julkisuuteen.
- 23. heinäkuuta – Tšetšeenien ja inguušien karkottaminen: Lavrenti Berijan johdolla lähes puoli miljoonaa šetšeeniä ja inguušia pakkosiirrettiin Pohjois-Kaukasiasta Keski-Aasiaan.
- 24. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hyökkäsivät Kuhmon Iivantiiran kylään ja tappoivat kahdeksan kylän asukasta.
- 24. heinäkuuta – Puna-armeijan joukot saapuivat Majdanekin keskitysleirille, ja löysivät tuhansia yhä elossa olevia vankeja. Vetäytyneet saksalaiset olivat onnistuneet tuhoamaan leirin krematoriot vain osittain. Majdanek oli ensimmäinen suuri vapautettu keskitysleiri, ja sen kauhut tulivat laajalti julkisuuteen.
- 26. heinäkuuta – 13. elokuuta – Ilomantsin taistelussa torjuttiin kahden puna-armeijan divisioonan hyökkäys Ilomantsin suunnassa.
Elokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. elokuuta – Risto Ryti erosi presidentin virasta.
- 1. elokuuta – Karesuvannossa Norjaan menevää maantietä ja Saksan Ruijassa olevien joukkojen mahdollista vetäytymistietä turvaavan Sturmbock-pääpuolustusaseman rakentaminen aloitettiin.
- 1. elokuuta –2. lokakuuta – Varsovan kansannousu Puolassa.
- 2. elokuuta – Pyhäkosken veneonnettomuudessa hukkui kuusi henkilöä koskiveneen kaaduttua.
- 3. elokuuta – Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä 300 romania surmattiin yöllä näiden tehtyä SS:lle vastarintaa. Tapahtumaa on alettu kutsua mustalaisyöksi, ja sen muistoksi on sittemmin järjestetty seremonioita.
- 4. elokuuta – Eduskunta valitsi poikkeuslailla Carl Gustaf Emil Mannerheimin Suomen presidentiksi.
- 7. elokuuta – Saksalaiset käynnistivät Hitlerin määräyksestä operaatio Lüttichin, joka oli vastahyökkäys tarkoituksenaan katkaista yhdysvaltalaisten linjat ja eristää kenraali George S. Pattonin armeija muista liittoutuneiden joukoista. Yritys kaatui kovaan vastarintaan, ja liittoutuneiden johtajat Bernard Montgomery ja Omar Bradley näkivät mahdollisuuden saartaa suuria vihollisjoukkoja.
- 8. elokuuta – Marsalkka Mannerheim myönsi eron Linkomiehen hallitukselle ja nimitti Hackzellin hallituksen.
- 9. elokuuta – Suomalaiset torjuivat ja tuhosivat vanhan rajan Ilomantsissa ylittäneet yli kahden divisioonan vahvuiset Neuvostojoukot. Ilomantsin taistelu päättyi.
- 12. elokuuta – Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
- 12. elokuuta – Maailman ensimmäinen merenalainen öljyputki laskettiin Englannin ja Ranskan välille Operaatio Plutossa turvaamaan liittoutuneiden polttoainehuoltoa.
- 15. elokuuta – Operaatio Dragoon: Liittoutuneiden maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesin ja Toulonin välillä.
- 16. elokuuta – Falaisen motti; noin 150 000 saksalaista näytti jäävän kanadalaisten, brittiläisten ja yhdysvaltalaisten joukkojen saartamaksi, ja Adolf Hitlerin täytyi määrätä vetäytyminen. Saksalainen jalkaväki pakeni paniikissa kohti Argentanin ja Falaisen välissä olevaa aukkoa, joka kapeni jatkuvasti. Lisäksi tykistö ja ilmavoimat tulittivat ja pommittivat sitä. Saksalaiset kutsuivat väylää nimellä Todesgang (”kuoleman käytävä”).
- 16. elokuuta – Jatkosodan viimeinen merkittävä taistelu käytiin Ontrosenvaarassa Rukajärven suunnalla.
- 17. elokuuta – Falaisen motin suu oli kaventunut 10 kilometriin, ja Saksan panssaridivisioonat pitivät sitä vielä auki.
- 17. elokuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti saksalaiselle marsalkalle Wilhelm Keitelille olevansa vapaa Ribbentrop-sopimukseen liittyneistä velvoitteista.
- 19. elokuuta – Ranskan vastarintaliike järjesti kansannousun.
- 21. elokuuta – Falaisen motin väylä sulkeutui kokonaan, läpi oli ehtinyt päästä lähes 100 000 saksalaista. Liittoutuneet saavuttivat kuitenkin merkittävän voiton, sillä noin 50 000 saksalaista jäi sotavangiksi. Lisäksi heitä kaatui noin 6 000–10 000.
- 23. elokuuta – Romania solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mikael I:n vallankaappauksen jälkeen.
- 24. elokuuta – Liittoutuneet vapauttivat Pariisin. Kenraali Dietrich von Choltitz hyväksyi ranskalaisten uhkavaatimuksen antautuen Vapaan Ranskan 2. panssaridivisioonan komentajalle Philippe Leclerc de Hauteclocquelle. Saksalaiset eivät nähneet kaupungin puolustamista hyödyllisenä, vaikka Adolf Hitler olikin vaatinut kaupungin luovuttamista liittoutuneille vain taistelun jälkeisenä rauniokasana.
- 25. elokuuta – Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa Ranskan Vichyn hallitukseen ja karkotti sen edustajat Helsingistä.
- 29. elokuuta – Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.
- 29. elokuuta – Marsalkka Mannerheim nimitti Risto Rytin Suomen Pankin pääjohtajaksi.
- 29. elokuuta – Slovakian kansannousu alkaa Saksan alaisessa Slovakian tasavallassa.
Syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. syyskuuta – Neuvostoliiton hallitus jätti Suomen hallitukselle uhkavaatimuksen, jonka mukaan Suomen oli ilmoitettava seuraavan päivän iltaan mennessä, hyväksyykö se Neuvostoliiton rauhanneuvotteluille asettamat ennakkoehdot. Samassa ajassa Suomen oli ilmoitettava Saksalle maiden välisten suhteiden katkaisemisesta.
- 2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivat Brysseliin.
- 2. syyskuuta – Vakoilusta ja valtiopetoksesta kuolemaan tuomittu Turun seudun metsäkaartilaisia johtanut Olavi Laiho teloitettiin Oulussa. Hänet oli pidätetty joulukuussa 1942 ja tuomittu kesäkuussa 1943. Laiho oli viimeinen oikeuden päätöksellä teloitettu suomalainen.
- 2. syyskuuta – Saksalaisten Lapissa olleiden joukkojen komentaja kenraalieversti Lothar Rendulic tapasi marsalkka Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä viimeisen kerran. Rendulic varoitti, että Suomen ja Saksan välisestä sodasta tulisi pitkä ja hyvin verinen, koska siinä olisi vastakkain "kaksi maailman parasta armeijaa".
- 2. syyskuuta – Ulkoministeri Carl Enckell kutsui puheilleen Saksan Helsingin-lähettilään Wipert von Blücherin ja ilmoitti tälle Suomen katkaisevan suhteensa Saksaan. Von Blücher poistui Suomesta välittömästi.
- 3. syyskuuta – Saksan sodanjohto ilmoitti Berliinistä puhelimitse Suomessa oleville joukoilleen, että Operaatio Birke oli pantava toimeen.
- 4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 7.00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
- 4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
- 5. syyskuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
- 6. syyskuuta – Pääministeri Antti Hackzellin johtama rauhanvaltuuskunta matkusti Moskovaan.
- 8. syyskuuta – Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
- 11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivat Dijonin lähellä.
- 11. syyskuuta – Suomen päämajan edustaja everstiluutnantti Usko Haahti aloitti saksalaisten kanssa Rovaniemellä neuvottelut niin kutsutuista syysmanöövereistä.
- 14. syyskuuta – Suomen rauhanvaltuuskuntaa Moskovassa johtanut pääministeri Antti Hackzell sai halvauskohtauksen, josta hän ei koskaan toipunut. Hänen tilalleen valtuuskunnan johtajaksi nimitettiin ulkoministeri Carl Enckell, joka matkusti Moskovaan 16. syyskuuta.
- 17. syyskuuta – Operaatio Market Garden alkoi.
- 19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
- 19. syyskuuta – Kansanedustaja, professori Bruno Salmiala käytti Isänmaallisen kansanliikkeen viimeisen poliittisen puheenvuoron eduskunnassa sanoen, että välirauhansopimuksen allekirjoittaminen merkitsi käytännössä Suomen ehdotonta antautumista sekä "tuhoa ja kuolemaa".
- 19. syyskuuta – Lapin läänin siviiliväestöä alettiin evakuoida Oulun ja Vaasan läänien alueille sekä Ruotsin puolelle.
- 20. syyskuuta – Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa Unkariin ja Japaniin.
- 21. syyskuuta – Marsalkka Mannerheim nimitti Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Urho Castrénin muodostaman hallituksen.
- 22. syyskuuta – Valvontakomission ensimmäiset 15 neuvostoliittolaista jäsentä saapuivat komission poliittisen neuvonantajan Pavel Orlovin johdolla Helsinkiin ja asettuivat Hotelli Torniin. Seuraavana päivänä Helsinkiin saapui 70 komission neuvostojäsentä lisää.
- 22. syyskuuta – Suomen päämajan operatiivinen osasto antoi määräyksen ns. 2. yleisesikuntaupseerin viran perustamisesta jokaiseen suojeluskuntapiiriin. Kyseisten upseerien tehtäväksi tuli johtaa aseiden ja ampumatarvikkeiden, viesti- ja pioneerimateriaalin, elintarvikkeiden, lääkintävälineiden sekä poltto- ja voiteluaineiden hajavarastointia, jotta pystyttäisiin turvaamaan armeijan toimintakyky sekä maan miehityksen että sisäisten levottomuuksien varalta.
- 23. syyskuuta – Isänmaallinen kansanliike lakkautettiin.
- 23. syyskuuta − Operaatio Stella Polaris aloitettiin eversti Reino Hallamaan johdolla.
- 25. syyskuuta – Välirauhansopimuksen nojalla vapautettiin kaikki sotien aikana ja niitä ennen poliittisista syistä vangitut suomalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi äärivasemmistolaisia. Vapautettujen joukossa olivat muiden muassa kommunistipoliitikot Aimo Aaltonen, Hertta Kuusinen, Ville Pessi, Mauri Ryömä ja ns. kuutosryhmän kansanedustajat sekä kirjailijat Raoul Palmgren, Jarno Pennanen, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen ja Hella Wuolijoki. Vakoilusta kuolemaan tuomittu Kerttu Nuorteva luovutettiin Neuvostoliittoon.
- 28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.
- 29. syyskuuta – Viimeiset suomalaiset poistuivat Neuvostoliitolle vuokratulta Porkkalan alueelta. Tämän jälkeen alueen rajat suljettiin ja sinne vievät tiet katkaistiin puomein.
Lokakuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. lokakuuta – Valvontakomissio alkoi luetteloida niitä inkeriläisiä, jotka ilmoittautuivat halukkaiksi palaamaan Neuvostoliittoon. Innokkaimpia palaajia olivat vatjalaiset, Länsi-Inkerin inkeroiset ja venäläistyneet suomalaiset.
- 4. lokakuuta – Valvontakomissio määräsi Isänmaallisen Kansanliikkeen lehden Ajan Suunnan julkaisemisen lopetettavaksi välittömästi.
- 4. lokakuuta – Saksalaisten Lapin joukkojen komentaja Lothar Rendulic antoi määräyksen Operaatio Nordlichtin toteuttamiselle, josta seuraisi, ettei Saksa miehittäisi Lapin Sturmbock- ja Schutzwall-asemia pysyvästi vaan jatkaisi vetäytymistaisteluja käyden suoraan Norjaan.
- 5. lokakuuta – Varatuomari Veikko Vennamo nimitettiin maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) osastopäälliköksi.
- 5. lokakuuta – Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov saapui Helsinkiin ensimmäisen kerran.
- 7. lokakuuta – Yli 40 000 Lapin läänin asukkaan ilmoitettiin siirtyneen evakkoon Ruotsiin.
- 7. lokakuuta – Auschwitzin tuhoamisleirin Sonderkommandoon kuuluneet juutalaiset vangit nousivat vastarintaan. Naisvangit olivat salakuljettaneet leiriin räjähteitä asetehtaalta, ja krematorio IV onnistuttiin räjäyttämään osittain. Vangit yrittivät paeta, mutta kaikki 250 saivat surmansa.
- 8. lokakuuta – Saksalaisjoukot vetäytyivät Pohjois-Suomessa Tornio–Taivalkoski-linjalta.
- 9. lokakuuta – Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittivat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
- 10. lokakuuta – Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussissa.
- 13. lokakuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta (SOTEVA) perustettiin.
- 14. lokakuuta – Valvontakomission brittiläiset jäsenet saapuivat Helsinkiin.
- 14. lokakuuta – Saksalaisjoukot irtautuivat Ylitornion ja Taipaleenkylän taisteluista.
- 15. lokakuuta – Unkari solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa.
- 15. lokakuuta – Suomi-Neuvostoliitto-Seura perustettiin Helsingissä. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Johan Helo ja kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin valtioneuvos J. K. Paasikivi.
- 16. lokakuuta – Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
- 16. lokakuuta – Saksalaiset vetäytyivät hävittämältään Rovaniemeltä Sodankylään ja Kittilään. Valvontakomissio arvosteli Suomea hitaasta edistymisestä saksalaisten karkottamisessa.
- 16. lokakuuta – Opetusministeriö kehotti kirjastoja poistamaan yleisön saatavilta sisällöltään Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut kirjat. Listaa poistettavista kirjoista ei julkistettu, mutta siihen kuului liki 300 teosta. Tehtävä hoidettiin vapaaehtoisesti ja vähin äänin.
- 18. lokakuuta – Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
- 18. lokakuuta – Suomalaiset saivat haltuunsa Kemijärven ja Pellon kirkonkylät.
- 19. lokakuuta – Valvontakomissio toimitti pääministeri Urho Castrénille luettelon niistä suomalaisista, joiden se katsoi syyllistyneen sotarikoksiin (ns. Lista 1), ja vaati näiden välitöntä pidättämistä. Joukossa oli mm. Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa työskennelleitä virkamiehiä ja sotilashenkilöitä.
- 20. lokakuuta – Neuvostojoukot ja Jugoslavian partisaanit valtasivat Belgradin.
- 20. lokakuuta – Suomalaiset valtasivat Sodankylän kirkonkylän.
- 21. lokakuuta – Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksan kaupunki.
- 22. lokakuuta – Everstiluutnantti Viljo Laakson johtamat suomalaisjoukot saivat haltuunsa saksalaisten polttaman Kolarin kirkonkylän.
- 23. lokakuuta – Leytenlahden taistelu Filippiineillä alkoi.
- 23. lokakuuta – Suomen Kustannusyhdistys lähetti opetusministeriön pyynnöstä kirjakaupoille ja kustantamoille kiertokirjeen, jossa se kehotti vetämään myynnistä Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut teokset ja lopettamaan niiden painamisen.
- 24. lokakuuta – Presidentti Mannerheim vahvisti asetuksen sotavalaistuksen lopettamisesta Suomen alueella lukuun ottamatta Lapin lääniä.
- 25. lokakuuta – Saksan 7. vuoristodivisioona miehitti asemat rakenteilla olevassa Käsivarren Sturmbock-linnoituksessa, jonka tarkoituksena oli turvata saksalaisten yhteys Norjaan.
- 29. lokakuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto perustettiin.
- 30. lokakuuta – Saksalaisjoukot vetäytyivät Lapissa Schutzwall-asemista viikon taistelujen jälkeen.
Marraskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. marraskuuta – Suomessa aloitettiin kenttäarmeijan kotiuttaminen.
- 1. marraskuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto järjesti esittäytymistilaisuutensa Helsingin messuhallissa. Puheenjohtaja Aimo Aaltonen vaati puheessaan ”Neuvostoliiton vastaisen sodan lietsojien ja järjestäjien” vangitsemista ja tuomitsemista kansantuomioistuimissa.
- 3. marraskuuta – Neuvostoliittolainen kapteeni Ivan Belov sai surmansa selvittämättömäksi jääneessä ampumavälikohtauksessa Helsingin Lauttasaaressa. Tutkintaa vaikeutti oleellisesti se, että suomalaiset viranomaiset eivät saaneet tutkia Belovin ruumista eivätkä kuulustella tapauksen nähneitä neuvostosotilaita.
- 3. marraskuuta – Eduskunta kumosi vuonna 1934 annetut vaalikelpoisuutta rajoittaneet määräykset, mikä mahdollisti vankeudesta vapautettujen kommunistien asettumisen ehdokkaiksi seuraavissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa.
- 5. marraskuuta – Suomalaiset saivat haltuunsa Ivalon.
- 6. marraskuuta – Suojeluskunnat määrättiin lopetettaviksi Suomessa.
- 7. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti haastajansa Thomas Deweyn ja hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
- 7. marraskuuta – Kulkulaitosministeri Eero A. Wuori ja sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm pyysivät eroa hallituksesta SDP:ssä puhjenneiden sisäisten kiistojen vuoksi, minkä jälkeen pääministeri Urho Castrén esitti koko hallituksen eronpyynnön presidentti Mannerheimille.
- 7. marraskuuta – Sosialistisen eduskuntaryhmän kansanedustajat eli niin sanotut ”kuutoset” palasivat eduskuntaan, jolloin heidän varamiehikseen SDP:stä valitut kansanedustajat menettivät paikkansa.
- 7. marraskuuta – Vapaa Sana -sanomalehti aloitti ilmestymisensä uudelleen. Lehti ilmoittautui SKDL:n pää-äänenkannattajaksi ja sen päätoimittajana oli kansanedustaja Väinö Meltti. Lehti oli aiemmin ilmestynyt niin sanotun kuutosryhmän äänenkannattajana vuosina 1940−1941.
- 8. marraskuuta – Neuvostoliitto vaati kaikkien Suomen armeijassa palvelleiden neuvostosotilaiden − lähinnä suomensukuisiin kansallisuuksiin kuuluneiden − palauttamista.
- 12. marraskuuta – Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
- 12. marraskuuta – Alkon myymälät suljettiin kaikkialla Suomessa armeijan kotiuttamisvaiheen ajaksi varotoimena järjestyshäiriöiden estämiseksi. Myymälät avattiin jälleen 7. joulukuuta.
- 16. marraskuuta – Ensimmäiset Jussi-palkinnot jaettiin Helsingissä ravintola Adlonissa.
- 17. marraskuuta – Presidentti Mannerheim myönsi eron Castrénin hallitukselle ja nimitti valtioneuvos J. K. Paasikiven muodostaman hallituksen. Ensimmäiseksi SKDL:n edustajaksi hallitukseen tuli toinen sosiaaliministeri Yrjö Leino.
- 18. marraskuuta – Saksalaiset sotilaat poistuivat pohjoisimmasta Suomesta Karigasniemellä Utsjoella.
- 22. marraskuuta – William Lyon Mackenzie King toteutti asevelvollisuuden Kanadassa, mikä johti poliittiseen kriisiin.
- 22. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot valtasivat Metzin.
- 22. marraskuuta – Neuvostoliitto palautti ensimmäisen erän suomalaisia sotavankeja, 1 256 miestä.
- 23. marraskuuta – Lotta Svärd -järjestö määrättiin lopettavaksi.
- 23. marraskuuta – Lapin sota : Suomalaisjoukot saavuttivat valtakunnanrajan Utsjoella, jolloin koko Pohjois-Lappi Käsivarren Lapin aluetta lukuun ottamatta oli puhdistettu saksalaisjoukoista.
- 24. marraskuuta – 88 USAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.
- 25. marraskuuta – SDP:n ensimmäinen sodanjälkeinen puoluekokous alkoi. Puolueen johtoon nousivat ns. asevelisiipeen kuuluneet Yrjö Kilpeläinen (Jahvetti), Väinö Leskinen, Penna Tervo ja Unto Varjonen.
- 27. marraskuuta – Yli 2 500 ihmistä kuoli sotavankilaiva M/S Rigelin pommituksessa Norjan rannikolla.
- 29. marraskuuta – Albania vapautui miehityksestä.
Joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. joulukuuta – Puolustusministeri, kenraali Rudolf Walden sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta ja hänen tilalleen tuli merivoimien komentaja, kenraali Väinö Valve.
- 2. joulukuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS ilmoitti, että yli 46 000 Suomessa oleskellutta inkeriläistä oli anonut valvontakomissiolta lupaa saada palata kotiin Neuvostoliittoon.
- 3. joulukuuta – Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
- 5. joulukuuta – Jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden inkeriläisten palautukset Neuvostoliittoon alkoivat. Pääosa inkeriläisistä siirtyi Neuvostoliittoon rautateitse Vainikkalan kautta.
- 5. joulukuuta – Kenttäarmeijan kotiuttaminen saatiin Suomessa päätökseen.
- 12. joulukuuta – Fagerön miinaonnettomuus : kaksi saksalaista Narvik-luokan hävittäjäalusta Z35 ja Z36 ajoi miinoihin Inkoon saaristossa Fagerön saaren edustalla. Onnettomuudessa kuoli yli 500 saksalaista merisotilasta.
- 16. joulukuuta – Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
- 16. joulukuuta – Benito Mussolini piti viimeisen suuren julkisen puheensa Milanon Lyyrisessä teatterissa (Teatro Lirico)
- 17. joulukuuta – Malmédyn verilöyly Belgiassa.
- 17. joulukuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen sotakorvaussopimus allekirjoitettiin valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä. Neuvostoliitto määräsi sotakorvausten kokonaissummaksi 300 miljoonaa dollaria vuoden 1938 rahanarvon mukaan. Sotakorvaukset oli suoritettava kuuden vuoden kuluessa. Neuvostoliiton puolesta sopimuksen allekirjoitti valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja Suomen puolesta pääministeri J. K. Paasikivi. Myöhemmin sotakorvaussummaa pienennettiin ja maksuaikaa pidennettiin.
- 19. joulukuuta – Le Monden ensimmäinen numero ilmestyy.
- 19. joulukuuta – Suomen eduskunta hyväksyi taloudellisen valtalain, johon sisältyi mm. lakkokielto.
- 25. joulukuuta – Orvo Saarikiven ohjaama ja nimimerkin Tuttu Paristo (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoittama elokuva Suomisen Olli rakastuu sai ensi-iltansa Helsingissä. Pääroolissa oli 17-vuotias Lasse Pöysti.
- 26. joulukuuta – Budapestin piiritys alkaa kaupungin jäätyä puna-armeijan saartorenkaaseen.
- 26. joulukuuta – Tennessee Williamsin näytelmän Lasinen eläintarha ensiesitys oli Chicagon Civic Theatressa.
- 29. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi ja presidentti Mannerheim vahvisti asetuksen, jonka mukaan Suomessa oli järjestettävä eduskuntavaalit maaliskuussa 1945.
- 30. joulukuuta – Kreikan kuningas Yrjö II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
- 31. joulukuuta – Unkari julisti sodan Saksalle.
- 31. joulukuuta – Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. tammikuuta – Martin Drennan, irlantilainen katolinen piispa (k. 2022)
- 6. tammikuuta – Rolf Zinkernagel, vuoden 1996 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen immunologi
- 9. tammikuuta – Massimiliano Fuksas, italialainen arkkitehti
- 9. tammikuuta – Jimmy Page, englantilainen kitaristi
- 11. tammikuuta – Jorma Peltonen, suomalainen jääkiekkoilija ja toimitusjohtaja (k. 2010)
- 17. tammikuuta – Jan Guillou, ruotsalainen kirjailija
- 17. tammikuuta – Françoise Hardy, ranskalainen laulaja ja lauluntekijä (k. 2024)
- 18. tammikuuta – Paul Keating, Australian pääministeri
- 19. tammikuuta – Pehr Henrik Nordgren, suomalainen säveltäjä (k. 2008)
- 23. tammikuuta – Rutger Hauer, alankomaalainen näyttelijä (k. 2019)
- 27. tammikuuta – Mairead Corrigan, vuoden 1976 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen rauhanaktivisti
- 27. tammikuuta – Nick Mason, englantilainen rumpali ("Pink Floyd")
- 28. tammikuuta – Susan Howard, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 30. tammikuuta – Jussi Ristimäki, suomalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 2. helmikuuta – Geoffrey Hughes, englantilainen näyttelijä (k. 2012)
- 2. helmikuuta – Bjørn Westh, tanskalainen poliitikko
- 5. helmikuuta – Al Kooper, yhdysvaltalainen muusikko ("Blood, Sweat & Tears")
- 8. helmikuuta – Jiří Zídek , tšekkoslovakialainen koripalloilija (k. 2022)
- 9. helmikuuta – Alice Walker, yhdysvaltalainen kirjailija
- 10. helmikuuta – Urpo Leppänen, suomalainen poliitikko (k. 2010)
- 10. helmikuuta – Rakel Surlien, norjalainen poliitikko
- 13. helmikuuta – Jerry Springer, yhdysvaltalainen televisiojuontaja (k. 2023)
- 14. helmikuuta – Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1978)
- 17. helmikuuta – Marjatta Raita, suomalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä (k. 2007)
- 23. helmikuuta – Johnny Winter, yhdysvaltalainen rock- ja blues-kitaristi ja -laulaja (k. 2014)
- 24. helmikuuta – David Wineland, vuoden 2012 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 25. helmikuuta – François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija (k. 1973)
- 27. helmikuuta – Roger Scruton, brittiläinen filosofi, journalisti ja säveltäjä (k. 2020)
- 28. helmikuuta – Colin Nutley, brittiläis-ruotsalainen elokuvaohjaaja
- 1. maaliskuuta – Roger Daltrey, englantilainen rockmuusikko ("The Who")
- 2. maaliskuuta – Leif Segerstam, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (k. 2024)
- 6. maaliskuuta – Kiri Te Kanawa, uusiseelantilainen oopperalaulaja
- 7. maaliskuuta – Michael Rosbash, vuoden 2017 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko ja kronobiologi
- 7. maaliskuuta – Townes Van Zandt, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1997)
- 10. maaliskuuta – Jesper Svenbro, ruotsalainen runoilija ja kirjallisuustutkija
- 16. maaliskuuta – Pekka Kostiainen, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
- 17. maaliskuuta – Pattie Boyd, englantilainen malli ja valokuvaaja
- 17. maaliskuuta – John Sebastian, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ("The Lovin' Spoonful")
- 20. maaliskuuta – Erwin Neher, vuoden 1991 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biofyysikko
- 21. maaliskuuta – Timothy Dalton, brittiläinen näyttelijä
- 21. maaliskuuta – Flemming Kofod-Svendsen, tanskalainen poliitikko
- 25. maaliskuuta – Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen, suomalainen poliitikko, ministeri ja maaherra
- 26. maaliskuuta – Diana Ross, yhdysvaltalainen laulaja
- 27. maaliskuuta – Jaakko Malmivuo, suomalainen tekniikan tutkija, bioelektroniikan professori
- 28. maaliskuuta – Ken Howard, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7. huhtikuuta – Makoto Kobayashi, vuoden 2008 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko
- 7. huhtikuuta – Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri 1998–2005
- 11. huhtikuuta – Alberto Demiddi, argentiinalainen soutaja ja olympiamitalisti (k. 2000)
- 11. huhtikuuta – John Milius, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (Likainen Harry)
- 19. huhtikuuta – James Heckman, vuoden 2000 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteen professori
- 27. huhtikuuta – Aarno Raninen, suomalainen viihdesäveltäjä, -sovittaja ja -laulaja (k. 2014)
- 27. huhtikuuta – Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja
- 29. huhtikuuta – Benedikte, Tanskan prinsessa, kuningas Fredrik IX:n tytär
- 29. huhtikuuta – Michael Angelis, brittiläinen näyttelijä (k. 2020)
- 30. huhtikuuta – Jill Clayburgh, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
- 1. toukokuuta – Matti Pulkkinen, suomalainen kirjailija (k. 2011)
- 4. toukokuuta – Russi Taylor, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k. 2019)
- 5. toukokuuta – John Rhys-Davies, walesilainen näyttelijä
- 9. toukokuuta – Bente Juncker, tanskalainen poliitikko
- 9. toukokuuta – Petra Roth, saksalainen poliitikko
- 10. toukokuuta – Ulf Dageby, ruotsalainen muusikko (k. 2024)
- 10. toukokuuta – Antti Ilveskoski, suomalainen arkkitehti (k. 2008)
- 14. toukokuuta – George Lucas, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
- 16. toukokuuta – Leena Kirstinä, suomalainen kirjallisuudentutkija ja suomentaja
- 20. toukokuuta – Hannes Markkula, suomalainen rikostoimittaja ja -kirjailija
- 20. toukokuuta – Pekka Siitoin, suomalainen okkultisti (k. 2003)
- 21. toukokuuta – Mary Robinson, Irlannin presidentti
- 25. toukokuuta – Frank Oz, englantilaissyntyinen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
- 31. toukokuuta – Hannu Rautkallio, suomalainen poliittisen historian tutkija
- 4. kesäkuuta – Eddie Skoller, tanskalainen viihdetaiteilija (k. 2023)
- 5. kesäkuuta – Gillian Hills, brittiläinen näyttelijä ja laulaja
- 6. kesäkuuta – Edgar Froese, saksalainen muusikko ("Tangerine Dream") (k. 2015)
- 6. kesäkuuta – Phillip Allen Sharp, vuoden 1993 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja molekyylibiologi
- 10. kesäkuuta – Elli Castrén, suomalainen näyttelijä
- 13. kesäkuuta – Ban Ki-moon, eteläkorealainen YK:n pääsihteeri
- 20. kesäkuuta – Suzanne Osten, ruotsalainen ohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2024)
- 20. kesäkuuta – Jarmo Rantanen, Tampereen kaupunginjohtaja 1985–2007
- 21. kesäkuuta – Ray Davies, englantilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi ("The Kinks")
- 22. kesäkuuta – Gérard Mourou, vuoden 2018 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
- 26. kesäkuuta – Paavo Piskonen, suomalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 2010)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. heinäkuuta – Michel Polnareff, ranskalainen laulaja-lauluntekijä
- 8. heinäkuuta – Juhani Palmu, suomalainen taidemaalari (k. 2024)
- 17. heinäkuuta – Carlos Alberto, brasilialainen jalkapalloilija (k. 2016)
- 19. heinäkuuta – Aulikki Oksanen, suomalainen kirjailija
- 21. heinäkuuta – Claes Borgström, ruotsalainen asianajaja ja tasa-arvovaltuutettu (k. 2020)
- 27. heinäkuuta – Raimo Einari Anttila, suomalainen juristi ja tuomari (k. 2008)
- 27. heinäkuuta – Johan C. Løken, norjalainen poliitikko (k. 2017)
- 28. heinäkuuta – Markku Envall, suomalainen kirjallisuudentutkija
- 31. heinäkuuta – Robert Merton, vuoden 1997 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
- 1. elokuuta – Hans Mosesson, ruotsalainen näyttelijä (k. 2023)
- 2. elokuuta – Karin Värmefjord, ruotsalainen poliisimestari (k. 1989)
- 9. elokuuta – Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (k. 1980)
- 11. elokuuta – Ian McDiarmid, skotlantilainen näyttelijä, tunnetaan Keisari Palpatinen roolista
- 19. elokuuta – Seppo Ahti, Bisquit, suomalainen pakinoitsija, kirjailija ja käsikirjoittaja
- 20. elokuuta – Rajiv Gandhi, Intian pääministeri (k. 1991)
- 21. elokuuta – Kari S. Tikka, suomalainen lakimies ja professori (k. 2006)
- 25. elokuuta – Ebbe Lundgaard, tanskalainen poliitikko
- 5. syyskuuta – Esko Roine, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
- 7. syyskuuta – Bertel Haarder, tanskalainen poliitikko
- 10. syyskuuta – Mikko Kuoppa, suomalainen poliitikko
- 11. syyskuuta – Serge Haroche, vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
- 11. syyskuuta – Everaldo Marques da Silva, brasilialainen jalkapalloilija (k. 1974)
- 12. syyskuuta – Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä
- 13. syyskuuta – Sirkka Lekman, suomalainen opettaja, siluettitaiteilija ja kokoomuslainen poliitikko
- 13. syyskuuta – Christopher Wegelius, suomalainen asianajaja ja esteratsastaja
- 21. syyskuuta – Pekka Aikio, suomensaamelainen poliitikko, Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja
- 21. syyskuuta – Caleb Deschanel, yhdysvaltalainen elokuvaaja
- 21. syyskuuta – Barry White, yhdysvaltalainen muusikko (k. 2003)
- 24. syyskuuta – Bernd Bransch, saksalainen jalkapalloilija (k. 2022)
- 25. syyskuuta – Michael Douglas, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. syyskuuta – Seija Simola, suomalainen laulaja (k. 2017)
- 27. syyskuuta – Iiro Viinanen, suomalainen poliitikko, ministeri ja vakuutusyhtiö Pohjolan ent. pääjohtaja
- 30. syyskuuta – Jimmy Johnstone, skotlantilainen jalkapalloilija (k. 2006)
- 30. syyskuuta – Bernd Meinunger, saksalainen kevyen musiikin sanoittaja
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – Yngvar Numme, norjalainen laulaja ja revyyohjaaja (k. 2023)
- 1. lokakuuta – Antti Tuuri, suomalainen kirjailija
- 2. lokakuuta – Vernor Vinge, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja tieteiskirjailija (k. 2024)
- 3. lokakuuta – Arja Havakka, suomalainen muusikko
- 6. lokakuuta – Eero Raittinen, suomalainen muusikko
- 15. lokakuuta – Haim Saban, israelilais-yhdysvaltalainen liikemies ja televisioalan vaikuttaja
- 15. lokakuuta – David Trimble, vuoden 1998 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen poliitikko (k. 2022)
- 20. lokakuuta – Clive Hornby, brittiläinen näyttelijä (k. 2008)
- 21. lokakuuta – Jean-Pierre Sauvage, vuoden 2016 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti
- 25. lokakuuta – Jon Anderson, englantilainen muusikko
- 27. lokakuuta – Eero Huovinen, suomalainen piispa
- 28. lokakuuta – Coluche, ranskalainen näyttelijä ja koomikko (k. 1986)
- 29. lokakuuta – Ata Hautamäki, suomalainen rikoskirjailija (k. 2024)
- 31. lokakuuta – Richard Friedman ("Kinky Friedman"), yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, kirjailija ja poliitikko (k. 2024)
- 3. marraskuuta – Esa Kari Simonen, Robin, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2024)
- 5. marraskuuta – Jarl-Thure Eriksson, suomalainen fyysikko, professori ja Tampereen teknillisen yliopiston rehtori
- 7. marraskuuta – Pekka Vennamo, suomalainen ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
- 9. marraskuuta – Else Bugge Fougner, norjalainen poliitikko
- 10. marraskuuta – Tim Rice, englantilainen sanoittaja
- 19. marraskuuta – Ted Ström, ruotsalainen taiteilija
- 20. marraskuuta – Erkki ”Hyeena” Hämäläinen, suomalainen kirjailija (k. 1999)
- 20. marraskuuta – David Christopher McGough, brittiläinen katolinen piispa (k. 2023)
- 1. joulukuuta – John Densmore, yhdysvaltalainen rumpali ("The Doors"), lauluntekijä ja näyttelijä
- 1. joulukuuta – Pia Perkiö, suomalainen kirjailija ja toimittaja
- 1. joulukuuta – Arja Saijonmaa, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 10. joulukuuta – Oddgeir Bruaset, norjalainen toimittaja, juontaja ja kirjailija
- 14. joulukuuta – Maija-Liisa Márton, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 17. joulukuuta – Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari (k. 1973)
- 21. joulukuuta – Maikki Harjanne, suomalainen kirjailija (k. 2024)
- 23. joulukuuta – Jukka Kemppinen, suomalainen lakimies ja runoilija
- 26. joulukuuta – Jane Lapotaire, englantilainen näyttelijä
- 28. joulukuuta – Kary Mullis, vuoden 1993 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2019)
- 30. joulukuuta – Jean Fergusson, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
- 31. joulukuuta – Kristin Hille Valla, norjalainen poliitikko
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 12. tammikuuta – Uno Ullberg, suomalainen arkkitehti (s. 1879)
- 23. tammikuuta – Edvard Munch, norjalainen taidemaalari (s. 1863)
- 1. helmikuuta – Piet Mondrian, alankomaalainen taidemaalari (s. 1872)
- 6. helmikuuta – Samuli Paulaharju suomalainen opettaja ja kansanperinteen kerääjä (s. 1875)
- 10. helmikuuta – Kustaa Pihlajamäki, suomalainen painija (s. 1902)
- 13. helmikuuta – Antero Suonio, suomalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (s. 1897)
- 16. helmikuuta – Carl August Ehrensvärd, ruotsalainen kreivi, amiraali ja poliitikko (s. 1858)
- 23. helmikuuta – Hugo Suolahti, suomalainen poliitikko, filologi ja Helsingin yliopiston rehtori (s. 1874)
- 26. helmikuuta – Karl Emil Malmelin, suomalainen tontinomistaja ja murhaaja (s. 1872)
- 29. helmikuuta – Pehr Evind Svinhufvud, Suomen kolmas presidentti (s. 1861)
- 6. maaliskuuta – Anders Nummedal, norjalainen arkeologi (s. 1867)
- 22. maaliskuuta – Karl Koller, itävaltalais-amerikkalainen silmälääkäri, paikallispuudutuksen keksijä (s. 1857)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 20. huhtikuuta – Elmer Gedeon, yhdysvaltalainen baseballpelaaja (s. 1917)
- 15. toukokuuta – Sergei, Ivan Nikolajevitš Stragorodski, Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja (s. 1867)
- 28. toukokuuta – Katri Vala, suomalainen runoilija (s. 1901)
- 15. kesäkuuta – Håkon Five, norjalainen poliitikko (s. 1880)
- 17. kesäkuuta – Carl-Birger Kvikant, suomalainen kapteeni ja Mannerheim-ristin ritari (s. 1912)
- 21. kesäkuuta – Unto Turpeinen, suomalainen pesäpalloilija (s. 1909)
- 23. kesäkuuta – Eduard Dietl, saksalainen kenraali (s. 1890)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 26. heinäkuuta – Reza Pahlavi, syrjäytetty Iranin šaahi (s. 1878)
- 1. heinäkuuta – Tanja Savitševa, neuvostoliittolainen Leningradin piirityksen aikana päiväkirjaa pitänyt tyttö (s. 1930)
- 7. heinäkuuta – Jouko Norén, suomalainen kolmiloikkaaja (s. 1914)
- 16. heinäkuuta – Heimo Salonen, suomalainen kirjailija (s. 1911)
- 19. heinäkuuta – Shigeo Arai, japanilainen uimari ja olympiavoittaja (s. 1916)
- 21. heinäkuuta – Claus von Stauffenberg, saksalainen Wehrmachtin upseeri ja heinäkuun 20. päivän salaliiton johtaja (s. 1907)
- 25. heinäkuuta – Jakob von Uexküll, baltiansaksalainen biologi ja filosofi (s. 1864)
- 31. heinäkuuta – Knut Hugo Pipping, suomalainen kielitieteilijä (s. 1864)
- 31. heinäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija (s. 1900)
- 1. elokuuta – Manuel L. Quezon, Filippiinien ensimmäinen presidentti (s. 1878)
- 3. elokuuta – Lauri Koskela, suomalainen painija (s. 1907)
- 5. elokuuta – Einar Vihma, suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari (s. 1893)
- 8. elokuuta – Aino Ackté, suomalainen oopperalaulaja (s. 1876)
- 9. elokuuta – Alberts Kviesis, Latvian presidentti 1930–1936 (s. 1881)
- 23. elokuuta – Abdul Mejid II, syrjäytetty osmanien kalifi (s. 1868)
- 25. syyskuuta – Fredrik Liljeberg, suomalainen kalastaja, pikaluistelija ja hiihtäjä (s. 1857)
- 27. syyskuuta – Sergei Prokudin-Gorski, venäläinen kemisti ja valokuvaaja (s. 1863)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 6. lokakuuta – Rolf Palmgren, suomalainen lintutieteilijä, Korkeasaaren eläintarhan intendentti ja valtion luonnonsuojeluvalvoja (s. 1880)
- 11. lokakuuta – Rolf Witting, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1879)
- 14. lokakuuta – Erwin Rommel, saksalainen sotamarsalkka (s. 1891)
- 17. lokakuuta – August Landmesser, saksalainen rangaistuspataljoonassa taistellut sotilas (s. 1910)
- 18. lokakuuta – Viktor Ullmann, saksalainen säveltäjä (s. 1898)
- 23. lokakuuta – Charles Glover Barkla, vuoden 1917 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (s. 1877)
- 24. lokakuuta – Lauri Haarla, suomalainen kirjailija (s. 1890)
- 26. lokakuuta – Beatrice, brittiläinen prinsessa, kuningatar Viktorian tytär (s. 1857)
- 29. lokakuuta – Henry Bucher, norjalainen arkkitehti (s. 1864)
- 5. marraskuuta – Alexis Carrel, vuoden 1912 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalais-yhdysvaltalainen kirurgi (s. 1873)
- 9. marraskuuta − Klaus Holma, suomalainen kirjailija ja taidehistorioitsija (s. 1914)
- 16. marraskuuta – Wilho Sjöström, suomalainen taidemaalari (s. 1873)
- 21. marraskuuta – Aarne Jaatinen, suomalainen teatterinjohtaja ja näyttelijä (s. 1895) (katoamispäivä; löydettiin kuolleena kesällä 1945)
- 22. marraskuuta – Arthur Eddington, brittiläinen astrofyysikko ja tieteenfilosofi (s. 1882)
- 26. marraskuuta – Edward Johnston, englantilainen kirjasinmuotoilija (s. 1872)
- 29. marraskuuta – Laura Henderson, englantilainen leskirouva ja Windmill Theatren perustaja (s. 1864)
- 6. joulukuuta – Jarl Hemmer, suomalainen kirjailija (s. 1893)
- 9. joulukuuta – Erkki Kaila, Suomen arkkipiispa (s. 1867)
- 13. joulukuuta – Wassily Kandinsky, venäläis-ranskalainen taidemaalari, -graafikko ja -teoreetikko (s. 1866)
- 20. joulukuuta – Abbas II, Egyptin viimeinen kediivi 1892–1914 (s. 1874)
- 30. joulukuuta – Romain Rolland, vuoden 1915 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (s. 1866)
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobelin fysiikanpalkinto: Isidor Rabi
- Nobelin kemianpalkinto: Otto Hahn
- Nobelin lääketieteen palkinto: Joseph Erlanger ja Herbert Gasser
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Johannes Vilhelm Jensen
- Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen Punainen Risti
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1944 Wikimedia Commonsissa