Athanasios Suuri

Osa artikkelisarjaa
Kristillinen mystiikka
Teologia • Filosofia Apofaattinen teologia Asketismi Devotio Moderna Imitatio Christi Katafaattinen teologia Mystiikka Uusplatonismi ja gnostilaisuus
Käytäntöjä Luostarilaitos, sääntökunnat ja mystiset liikkeet Luostari Begiinit Vapaan hengen veljeskunta Ruusuristiläisyys Jumalan ystävät Kveekarit Mietiskely Rukoilu Lectio Divina Jeesuksen rukous Kenoosi Hesykasmi Askeesi Itsekidutus Aistideprivaatio Unideprivaatio Flagellaatio Jouhipaita Paasto Selibaatti Tavoitteita Armolahja Ekstaasi Unio mystica Uskonnollinen kokemus
Ihmisiä (aikakauden tai vuosisadan mukaan) Antiikki Varhaiskristillisyys Afrikassa Styliitat Gregorios Nyssalainen Pseudo-Dionysius Areopagita Augustinus Aavikkoisät Paavali Erakko Antonius Suuri Abba Poemen Suuri Makarios Suuri Mooses Etiopialainen Synkletike Aleksandrialainen Athanasios Suuri Johannes Khrysostomos Hilarion Suuri Johannes Cassian Roomalainen Sydänkeskiaika Bernhard Clairvauxlainen Guigo II Hildegard Bingeniläinen Simeon Uusteologi Myöhäiskeskiaika Dominicus Franciscus Assisilainen Antonius Padovalainen Bonaventura Jacopone da Todi Folignon Pyhä Angela Englantilaisia mystikkoja Richard Rolle Walter Hilton Juliana Norwichlainen Margery Kempe Alankomaalaisia mystikkoja Hadewijch Beatrix Nasaretilainen Pyhä Lutgardis Johannes Ruysbroekilainen Saksalaisia mystikkoja Mestari Eckhart Johannes Tauler Henry Suso Naismystikkoja Beatrix Nasaretilainen Pyhä Birgitta Katariina Sienalainen Mechthild von Magdeburg Marguerite Porete Hadewijch Juliana Norwichlainen Margery Kempe Hildegard Bingeniläinen Jeanne d’Arc Renessanssi ja uusi aika Ignatius Loyola Avilan Teresa Ávilan Johannes Marguerite-Marie Alacoque Pierre de Bérulle Jean-Jacques Olier Louis de Montfort Charles de Condren Jean Eudes Jean de Saint-Samson Emanuel Swedenborg María de Ágreda Anne Catherine Emmerich Veronica Giuliani Francis de Sales Dina Bélanger Catherine Labouré Mélanie Calvat Maximin Giraud Bernadette Soubirous Conchita de Armida Luisa Piccarreta Marie Françoise-Thérèse Martin Gemma Galgani Moderneja mystikkoja Padre Pio Therese Neumann Marthe Robin Adrienne von Speyr Alexandrina Balazarilainen Faustina Kowalska Berthe Petit Lúcia de Jesus Rosa dos Santos Thomas Merton Charles de Foucauld
n k m

Athanasios Suuri eli Athanasios Aleksandrialainen (joskus Atanasios; kreik. Αθανάσιος; noin 298–373) oli kreikkalainen kirkkoisä ja Aleksandrian patriarkka. Hän puolusti voimakkaasti oppia Pojan ja Pyhän Hengen olemuksen yhteydestä Isään.^[1] Athanasios on yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä.^lähde?

Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä, ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisena muistopäivänään 18. tammikuuta.

Athanasios osallistui Aleksandrian piispan Aleksandroksen sihteerinä Nikean ensimmäiseen yleiseen eli ekumeeniseen kirkolliskokoukseen ja herätti huomiota erinomaisella väittelytaidollaan.^[2] Vuonna 328 Aleksandros kuoli ja Athanasios valittiin hänen seuraajakseen. Muutaman vuoden päästä keisari Konstantinus määräsi että areiolaiset on otettava takaisin kirkon yhteyteen, mutta Athanasios kieltäytyi. Siitä seuranneiden levottomuuksien vuoksi Konstantinus karkotti Athanasioksen Egyptistä ja hänet lähetettiin Trierin piispaksi.^[3]

Konstantinuksen kuoltua 337 Athanasios palasi Aleksadriaan. Paavi Julius kutsui hänet kuitenkin pian Roomaan, jottei hän aiheuttaisi kaupungissa jälleen levottomuuksia. Hän palasi Aleksandriaan uudelleen 346 juhlasaatossa, mutta joutui pakenemaan kaupungista kymmenen vuotta myöhemmin syttyneissä levottomuuksissa areiolaisten kanssa. Athanasios vetäytyi erämaahan, jossa hän vaelsi erakkoyhteisöstä toiseen kymmenen vuoden ajan.^[4]

Pakonsa aikana Athanasios kirjoitti useita kirjeitä Nikean uskontunnustuksen puolesta. Hän yritti palata Aleksandriaan kahdesti joutuen molemmilla kerroilla poistumaan kaupungista. Vuonna 366 Athanasios saapui kuudennen kerran Aleksandriaan, ja hän sai pitää siellä piispanvirkansa kuolemaansa 373 saakka.^[5]

Athanasioksen yksi suurimmista kirjallisista töistä on erämaaisä Antonios Suuren pyhimyselämäkerran Antonios Suuren elämä kirjoittaminen. Athanasios tutustui Antoniokseen oleskellessaan erämaaluostareissa. Elämäkerta käännettiin useille kielille ja se on aikakautensa merkittävimpiä hengellisiä klassikoita.^[5]

Athanasioksen uskontunnustus on nimetty Athanasioksen mukaan. Se on kuitenkin todellisuudessa läntistä alkuperää ja latinankielinen.

• Athanasios Suuri: Antonios Suuren elämä. Suomentanut Helena Lampi. Valamon Ystävät ry, 1978. ISBN 951-99184-1-8
• ”Athanasios Suuren kanonit”, Pyhien isien kanonit, s. 33–38. Suomentanut Johannes Seppälä. Pieksämäki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1986. ISBN 951-9071-78-4
• Athanasios Suuri: Maailman valaiseva armo: Athanasios Suuren kirjeet Serapionille. Suomentanut Tomi Ferm. Helsinki: Suomen patristinen seura, 2023. ISBN 978-952-7559-00-0

• Halldorf, Peter: 21 kirkkoisää. Bokförlaget Cordia AB, 2000. ISBN 952-5179-11-7

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Athanasios Suuri Wikimedia Commonsissa

• Pyhä Athanasios Suuri Ortodoksi.net
• Pyhän Athanasios Suuren synaksario (Arkistoitu – Internet Archive) Ort.fi
• Saint Athanasius: On the Incarnation (englanniksi)
• Clifford, Cornelius: St. Athanasius Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)