Charles Wesley

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Charles Wesley
Charles Wesley
Charles Wesley
Henkilötiedot
Syntynyt18. joulukuuta 1707
Epworth, Lincolnshire, Englanti
Kuollut29. maaliskuuta 1788 (80 vuotta)
Lontoo
Ammatti pastori ja virsirunoilija
Osa artikkelisarjaa
Metodismi
John Wesley
Tausta
Teologia
Henkilöt
Kirkot ja organisaatiot
Maittain
Lisää aiheesta

Charles Wesley (18. joulukuuta 1707 Epworth, Lincolnshire, Englanti – 29. maaliskuuta 1788 Lontoo) oli englantilainen pastori, metodismin perustajia ja virsirunoilija.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wesleyn isä oli Samuel Wesley, Englannin anglikaanisen kirkon pappi. Veljekset John ja Charles Wesley opiskelivat teologiaa Oxfordissa. He kokosivat ympärilleen joukon nuoria, jotka alkoivat tutkia kristinuskoa perusteellisesti, järjestelmällisesti säännöllisissä tapaamisissa, ”Holy Club", siitä alkuaan pilkkanimi metodismi. Samaan ryhmään kuului heidän ohellaan myös George Whitefield (1714–1770), joka oli myöhemmin tärkeä vaikuttaja metodistikirkossa. Vuonna 1735 Wesley vihittiin anglikaanipapiksi. Veljeksistä tuli metodismin, yhden protestanttisen kirkkoperheen suurimmista haaroista, perustajat.[1]

Valmistumisensa jälkeen hän matkusti veljensä kanssa Amerikkaan, englantilaisiin siirtokuntiin toimimaan pappina ja lähetyssaarnaajana. Siellä hän tutustui saksalaisiin herrnhutilaisiin ryhmiin. Heidän uskonkäsityksensä vaikutti Wesleyn veljeksiin. Palattuaan takaisin Englantiin he tutustuivat sielläkin herrnhutilaiseen ryhmään ja saivat kokea kääntymiskokemuksen 21. toukokuuta 1738. Tämän kokemuksen jälkeen veljekset alkoivat saarnata Isossa-Britanniassa. [1]

Virsirunoilija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Wesleystä tuli metodismin varsinainen perustaja ja Charles Wesleystä virsirunoilija. Hänen julkaisemansa virsikirja hallitsi Englannin virsirunoutta lähes 100 vuotta. Charles Wesley on kirjoittanut noin 6500 virttä ja laulua. Monet niistä ovat edelleen tunnetuimpia englanninkielisten hengellisten laulujen klassikoita, jotka ovat levinneet eri puolille maailmaa.[1]

Tunnetuimpia hänen kirjoittamia virsiään on "O for a thousand tongues to sing". Hän on kirjoittanut sen 21. toukokuuta 1739, kääntymisensä yksivuotispäivänä. ja se pn kauan ollut Englannin metodistien virsikirjan ensimmäinen virsi. Virsi ilmestyi kokoelmassa Hymns and Sacred Poems 1740 otsikolla ”For the anniversary day of one’s conversion”.[2]

Toinen tunnettu hänen kirjoittama virsi on joululaulu "Hark The Herald Angels Sing" vuodelta 1743. Se tunnetaan Felix Mendelssohn Bartholdyn 1840 tekemällä sävelmällä ja se on yksi tunnetuimpia englantilaisia joululauluja.[2]

Charles Wesleyn virsiä suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ev. lut. kirkon virsikirja

  • 106 Terve, juhla Kristuksen (Hail the day that sees him rise 1739, suom. Matti Kilpiö ja Heikki Vaahtoniemi 1979

Ruotsin kirkon virsikirja

  • 44 Tahtoisin kielin tuhansin (O for a thousand tongues to sing, 1739) Suom. Pekka Kivekäs 1995
  • 86 Jumalamme, rakkauteesi emme yllä (Love divine, all loves excelling, 1747) Suom. Anna-Mari Kaskinen 1996
  • 123 Enkellaulu kaikuu nyt (Hark! The herald angels sing, 1743) Suom. tuntem, uud. suom. Niilo Rauhala 1994
  • 290 Herrani, sinun päiväsi (Forth in Thy Name, O Lord, I go, 1739) Suom. Anna-Mari Kaskinen 1996

Cantemus [3]

  • 70 Enkellaulu kaikuu nyt (Hark! The herald angels sing, suom. Niilo Rauhala 1994
  • 128 Terve, juhla Kristuksen (Hail the day that sees him rise, suom. Matti Kilpiö ja Heikki Vaahtoniemi 1979)

Hengellinen laulukirja

  • 37 Nouse, sielu laulamaan Kunniaksi Kuninkaan (Hark! The herald angels sing)
  • 55 Jeesus, olet Ylkäni
  • 153 Kuule meitä, Jeesusn nyt
  • 192 Sain pellon pienoisen
  • 239 Oi ihmeellinen rakkaus:Jumalan Poika uhrataan
  • 424 Sä minuun puhdas sydän luo
  • 429 Siunaa mua, oi Jeesuksein
  • 465 Verraton, sä rakkaus Herran
  • 536 Oi, tuhatkielin ylistää Jos voisin (O for a thousand tongues to sing)
  • 630 Kuningas Herra on
  • 635 Laulullaan kuoro pyhien

Seurakunta laulaa [4]

  • 55 Nyt laula Herran kunniaa (Sing to the great Jehovah’s praise) Suom. Olavi Rouhe 1996
  • 130 Enkellaulu kaikuu nyt (Hark! The herald angels sing, 1743) Suom. Niilo Rauhala 1994
  • 169 Tahtoisin kielin tuhansin (O for a thousand tongues to sing, 1739) Suom. Pekka Kivekäs 1995
  • 348 Jeesus, ainut lohtuni (Jesus, lover of my soul) Suom. tuntematon, uud. Joel Niininen 2001
  • 500 Taivaan pilvein päällä saapuu (He comes with clouds) Uud. Joel Niininen 1998

Siionin laulut

  • 21 Enkellaulu kaikuu nyt (Hark! The herald angels sing,)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 747. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 144. Visby: Wessmans musikförlag AB, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  3. ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja I. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus, 2012. ISBN 978-952-9627-71-4
  4. ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. ISBN 952-629-430-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Charles_Wesley&oldid=22697690”