Digrafi

Digrafi eli digramma tarkoittaa yhden äänteen merkkinä olevaa kahden kirjaimen ryhmää.^[1] Digrafeja ovat esimerkiksi suomessa ng, ruotsissa hj ja englannissa sh.

Digrafia ei tule sekoittaa ligatuuriin.

Ruotsin kielessä käytetään useita digrafeja:

• j-äänne: hj, lj
• sje-äänne: ch,sh, si, sj
• tje-äänne: kj, tj
• ä-äänne: ae (usein nimissä)
• ö-äänne: oe (usein nimissä)
• u-äänne: ou (ranskalaisperäiset lainasanat), oo (englantilaisperäiset lainasanat)

Ruotsissa myös kaksi samaa konsonanttia peräkkäin (kuten tt) katsotaan eräänlaiseksi digrafiksi, sillä se ei ruotsissa tarkoita erilaista, pitkää konsonanttifoneemia. Tämä poikkeaa suomesta, jossa kahdella konsonantilla merkitään kaksoiskonsonanttia.

Englannissa on sekä homogeenisiä digrafeja (kaksi samaa kirjainta peräkkäin) että heterogeenisiä digrafeja (kaksi eri kirjainta). Jälkimmäisiä ovat muun muassa:

• sc, tavallisesti /s/ tai /ʃ/ ennen kirjaimia e tai i
• ng, /ŋ/ kuten sanassa thing
• ch, tavallisesti /tʃ/ kuten sanassa church; /k/ kreikkalaisperäisissä sanoissa (christ), joskus /ʃ/ ranskalaisperäisissä sanoissa (champagne)
• ck, /k/ kuten sanassa check
• gh, /ɡ/ sanan alussa (ghost), sanan lopussa /f/ (enough) tai ei äänny (sigh)
• ph, /f/ kuten sanassa siphon
• rh, /r/ kreikkalaisperäisissä sanoissa kuten rhythm
• sh, /ʃ/ kuten sanassa sheep
• ti, /ʃ/ sanan keskellä ennen vokaalia kuten sanassaeducation
• th, tavallisesti /θ/ (thin) tai /ð/ (then)
• wh, /hw/ eräissä murteissa; /w/ toisissa murteissa (while); /h/ muutamissa sanoissa ennen o:ta kuten sanoissa who ja whole
• zh, /ʒ/ slaavilaisista kielistä translitteroiduissa sanoissa ja amerikkalaisessa sanakirjaääntämyksessä
• ci, yleensä /ʃ/ ennen vokaaleja, kuten sanoissa facial ja artificial; muuten /si/ kuten sanoissa fancier ja icier tai /sɪ/ kuten sanoissa acid ja rancid
• wr, /r/ kuten sanassa wrist
• qu, tavallisesti /kw/; kirjainta q tavallisesti seuraa u ja vokaali kuten sanassa quick

Digrafit voivat koostua myös vokaaleista.