FIA World Endurance Championship

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
FIA World Endurance Championship

Nykyinen kausi FIA World Endurance Championship -kausi 2024

Järjestäjä FIA, ACO
Luokka Hypercar, LMGT3
Maa Kansainvälinen
Ensimmäinen kausi 2012
Rengasvalmistaja(t) M Michelin,
G Goodyear
Kuljettajien mestari
Valmistajien mestari
Tallien mestari
Virallinen kotisivu

FIA World Endurance Championship (lyhenteeltään FIA WEC) on kansainvälinen autourheilusarja, joka perustettiin vuonna 2012 korvaamaan Intercontinental Le Mans Cup -sarja.

Sarjan järjestää Automobile Club de l’Ouest (ACO) yhdessä FIA:n kanssa. Sarjan mestaruus jaetaan luokittain eniten pisteitä keränneelle valmistajalle, tallille ja kuljettajalle. Sarjan osakilpailuja ajetaan Euroopassa, Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, pääkilpailun ollessa Le Mansin 24 tunnin ajo.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 aloitettu Intercontinental Le Mans Cup (ILMC) osoitti kiinnostuksen sarjaan, jossa Audi ja Peugeot kilpailivat LMP1-luokan autoilla. ILMC-sarjan toisena vuonna mukana oli American Le Mans Series (ALMS) -sarjaan kuulunut Sebringin kilpailu ja Le Mansin 24 tunnin ajo, josta sai tuplapisteet. Vuonna 2011 FIA ja ACO sopivat erimielisyytensä ja sopivat uudesta sarjasta vuodelle 2012, jossa ajettaisiin prototyyppiautoilla sekä urheiluautoilla. Audin ohella Toyota, Porsche ja Nissan liittyivät sarjaan mukaan. Dieselgate-skandaalin myötä monet valmistajat lähtivät sarjasta, kunnes uudet Le Mans Hypercar (LMH) -säännöt kehitettiin kaudelle 2021.[1]

Säännöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääntöjen mukaan autoissa on oltava useampi kuljettaja: yhden kuljettajan on ajettava vähintään tietty aikamäärä, ja vähemmän kuin kilpailun kokonaisaika. Vuoden 2015 sääntöjen mukaan kuuden tunnin kilpailussa LMP1- ja GTE-Pro -kuljettajien on ajettava vähintään 40 minuuttia ja enintään neljä tuntia 30 minuuttia, LMP2-kuljettajan on ajettava vähintään tunnin ja 15 minuuttia ja GTE-Am -kuljettajan vähintään tunti ja 45 minuuttia.[2]

Kuljettajat luokitellaan FIA:n komiteassa tuloksien mukaan pronssi-, hopea-, kulta- ja platinaluokkiin. Hypercar-luokassa ei sallita pronssiluokan kuljettajia, LMGTE Pro -luokka ei aseta rajoituksia kuljettajavalinnalle, LMP2-luokassa kahden tai kolmen kuljettajan joukossa on oltava yksi hopea- tai pronssiluokan kuljettaja, ja LMGTE Am -luokassa kahden tai kolmen kuljettajan joukossa on oltava vähintään yksi pronssiluokan kuljettaja ja yksi hopea- tai pronssiluokan kuljettaja.[3]

Autoluokat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjassa ajetaan Le Mans Prototype (LMP) -autoilla ja GT-autoihin perustuvilla LM GTE -autoilla. Autot on jaettu edelleen LMP1- ja LMP2-luokkiin, sekä kuljettajien mukaan ammattilais- ja amatööriryhmiin (LMGTE Pro ja LMGTE Am).

Vuonna 2021 esitelty Hypercar-luokka korvasi aiemman LMP1-luokan. Hypercar-luokka jakaantuu kahteen tyyppiin: LMH (Le Mans Hypercar, esitelty vuonna 2021) ja LMDh (Le Mans Daytona h, esitelty vuonna 2022). LMH ja LMDh ovat tarkoitettu kilpailemaan sekä FIA WEC ja IMSA SportsCar Championship -sarjoissa, ja Le Mansin 24 tunnin ajoissa sekä Daytonan 24 tunnin ajoissa.[4][5] Hypercar-luokassa yhdistetty maksimiteho moottorista ja hybridijärjestelmästä on 500 kilowattia ja auton minimipaino on 1030 kg.[4] Hypercar-autoissa tekniset säännöt sallivat erilaisia ratkaisuja, mutta suorituskyvyn on oltava tiettyjen rajojen sisällä. Muun muassa painon, tehon ja aerodynaamisen suorituskyvyn on sovittava tiettyjen minimi- ja maksimiarvojen sisään. Auton homologaatiota varten se mitataan tuulitunnelissa ja autojen suunnittelu jäädytetään, jolloin auto säilyy samanlaisena elinkaarensa aikana.[6]

Hypercar, LMGTE Pro ja LMGTE Am -luokkien autojen suorituskykyä säädellään Balance of Performance (BoP) -järjestelmän mukaan. BoP on GT-kilpailusta alkanut käytäntö, joka on sovitettu myös Hypercar-luokkaan.[7] Hypercar-luokan autoissa on anturit voimansiirrossa seurantaa varten.[3] BoP-sääntöihin sisältyy maksimiteho sekä energian käyttö virtuaalisen energiatankin myötä, joka sisältää sekä polttomoottorin että hybridijärjestelmän energiakäytön, joka on varattu ajovuoroa varten osana BoP-käytäntöä.[8]

FIA GT3 -määrittelyyn perustuvat LMGT3-autot korvaavat LMGTE-autot kaudella 2024.[9] Samalla LMP2-luokka poistuu sarjasta johtuen lähtöruudukon täyttymisestä ja sarja kilpailee kahdessa luokassa. LMP2-autot jatkavat European Le Mans Series ja Asian Le Mans Series -sarjoissa.[10]

Hypercar-luokassa rengastoimittaja on Michelin.[11] LMP2-luokassa rengastoimittaja on Goodyear.[12] LMGT3-luokkaan rengastoimittajaksi on valittu Goodyear kolmeksi vuodeksi kaudesta 2024 alkaen.[13]

Vuonna 2026 sarjaan tulee vetykäyttöisille autoille luokka, johon Toyota on esitellyt GR H2 -kilpakonseptiaan.[14][15] Tavoitteena on lisätä vedyn käyttöä vaiheittain ja kärkiluokka olisi täysin vetykäyttöinen vuonna 2030.[16]

Pistejärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisteitä jaetaan kuljettajille ja talleille kaikissa luokissa.[17]

Pisteet kuuden tunnin kilpailuissa:[17]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 25 18 15 12 10 8 6 4 2 1

Pisteet kahdeksan ja kymmenen tunnin kilpailuissa:[17]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 38 27 23 18 15 12 9 6 3 2

Pistejärjestelmä erityisesti Le Mansin 24 tunnin ajossa:[17]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 50 36 30 24 20 16 12 8 4 2

Lisäksi Le Mansin ajossa yksi piste jokaiselle maaliin päässeelle autolle, joka on yleiskilpailun sijoituksessa kymmenen ulkopuolella.[17]

Paalupaikasta tallit ja kuljettajat saavat pisteen jokaisessa luokassa.[17]

Mestaruudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljettajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi LMP1
2012 Saksa André Lotterer
Ranska Benoît Tréluyer
Sveitsi Marcel Fässler
Kausi LMP1 LMP2 GTE Pro GTE Am
2013 Yhdistynyt kuningaskunta Allan McNish
Tanska Tom Kristensen
Ranska Loïc Duval 		Belgia Bertrand Baguette
Yhdistynyt kuningaskunta Martin Plowman
Meksiko Ricardo González 		Italia Gianmaria Bruni Yhdistynyt kuningaskunta Jamie Campbell-Walter
Yhdistynyt kuningaskunta Stuart Hall
LMP1-H LMP1-L LMP2 GTE Pro GTE Am
2014 Sveitsi Sébastien Buemi
Yhdistynyt kuningaskunta Anthony Davidson 		Sveitsi Mathias Beche
Saksa Nick Heidfeld
Ranska Nicolas Prost 		Venäjä Sergei Zlobin Italia Gianmaria Bruni
Suomi Toni Vilander 		Tanska David Heinemeier Hansson
Tanska Kristian Poulsen
Kausi LMP1 LMP2 GTE Pro GTE Am
2015 Saksa Timo Bernhard
Australia Mark Webber
Uusi-Seelanti Brendon Hartley 		Venäjä Roman Rusinov
Ranska Julien Canal
Iso-Britannia Sam Bird 		Itävalta Richard Lietz Venäjä Viktor Šajtar
Venäjä Aleksei Basov
Italia Andrea Bertolini
2016 Saksa Marc Lieb
Ranska Romain Dumas
Sveitsi Neel Jani 		Yhdysvallat Gustavo Menezes
Ranska Nicolas Lapierre
Monaco Stéphane Richelmi 		Tanska Nicki Thiim
Tanska Marco Sørensen 		Ranska Emmanuel Collard
Ranska François Perrodo
Portugali Rui Águas
2017 Saksa Timo Bernhard
Uusi-Seelanti Earl Bamber
Uusi-Seelanti Brendon Hartley 		Ranska Julien Canal
Brasilia Bruno Senna 		Iso-Britannia James Calado
Italia Alessandro Pier Guidi 		Kanada Paul Dalla Lana
Portugali Pedro Lamy
Itävalta Mathias Lauda
2018-19 Espanja Fernando Alonso
Sveitsi Sébastien Buemi
Japani Kazuki Nakajima 		Ranska Nicolas Lapierre
Ranska Pierre Thiriet
Brasilia André Negrão 		Tanska Michael Christensen
Ranska Kévin Estre 		Saksa Jörg Bergmeister
Saksojen yhteisjoukkue Patrick Lindsey
Norja Egidio Perfetti
2019-20 Iso-Britannia Mike Conway
Japani Kamui Kobayashi
Argentiina José María López 		Portugali Filipe Albuquerque
Iso-Britannia Philip Hanson 		Tanska Nicki Thiim
Tanska Marco Sørensen 		Ranska Emmanuel Collard
Tanska Nicklas Nielsen
Ranska François Perrodo
Kausi Hypercar LMP2 LMP2 Pro/Am GTE Pro GTE Am
2021 Iso-Britannia Mike Conway
Japani Kamui Kobayashi
Argentiina José María López 		Alankomaat Robin Frijns
Itävalta Ferdinand von Habsburg
Ranska Charles Milesi 		Alankomaat Frits van Eerd Iso-Britannia James Calado
Italia Alessandro Pier Guidi 		Italia Alessio Rovera
Tanska Nicklas Nielsen
Ranska François Perrodo
2022 Uusi-Seelanti Brendon Hartley
Japani Ryō Hirakawa
Sveitsi Sébastien Buemi 		Portugali António Félix da Costa
Meksiko Roberto González
Iso-Britannia Will Stevens 		Italia Alessio Rovera
Ranska François Perrodo
Tanska Nicklas Nielsen 		Italia Alessandro Pier Guidi
Iso-Britannia James Calado 		Yhdysvallat Ben Keating
Tanska Marco Sørensen

Tallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi LMP1 LMP2 GTE Pro GTE Am
2012 Sveitsi Rebellion Racing Yhdysvallat Starworks Motorsport Italia AF Corse Ranska Larbre Compétition
2013 Sveitsi Rebellion Racing Ranska OAK Racing Italia AF Corse Yhdysvallat 8Star Motorsports
2014 Sveitsi Rebellion Racing Venäjä SMP Racing Italia AF Corse Yhdistynyt kuningaskunta Aston Martin Racing
2015 Sveitsi Rebellion Racing Venäjä G-Drive Racing Saksa Porsche Team Manthey Venäjä SMP Racing
2016 Sveitsi Rebellion Racing Ranska Signatech Alpine Yhdistynyt kuningaskunta Aston Martin Racing Italia AF Corse

Valmistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Valmistaja GT Valmistaja
2012 Saksa Audi Italia Ferrari
2013 Saksa Audi Italia Ferrari
2014 Japani Toyota Italia Ferrari
2015 Saksa Porsche Saksa Porsche
2016 Saksa Porsche Italia Ferrari

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ History of the WEC wec-magazin.com. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
  2. ↑ John Dagys: 2015 FIA WEC Sporting Regulations Released sportscar365.com. 20.12.2014. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b Regulations fiawec.com. Viitattu 24.12.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b Classes fiawec.com. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Gary Watkins: WEC allows LMDh cars to race in Hypercar class in 2022 motorsport.com. 19.3.2022. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
  6. ↑ The Hypercar category explained 24h-lemans.com. 14.3.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Equivalence systems (Performance & Technologie) fiawec.com. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  8. ↑ WEC: The performance monitoring tech that will enhance TV viewers experience fia.com. 16.4.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  9. ↑ LMGT3 For FIA WEC In 2024 dailysportscar.com. 7.12.2022. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Jamie Klein & Gary Watkins: LMP2 class axed by WEC for 2024, but will stay at Le Mans motorsport.com. 9.6.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Michelin named official Hypercar tyre supplier fiawec.com. 1.11.2019. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Tyres fiawec.com. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Goodyear to become exclusive tyre supplier to FIA WEC’s new LMGT3 class en.endurance-info.com. 6.4.2023. Viitattu 7.4.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Stephen Lickorish & Gary Watkins: Toyota becomes first WEC manufacturer to develop hydrogen prototype concept autosport.com. 9.6.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  15. ↑ James Newbold: Toyota concept shows Le Mans hydrogen vision is "in the right direction" autosport.com. 10.6.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Gary Watkins: Le Mans wants hydrogen-only top class by 2030 autosport.com. 27.5.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d e f Points fiawec.com. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
FIA World Endurance Championship -kaudet
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:FIA World Endurance Championship
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=FIA_World_Endurance_Championship&oldid=22745454”