Granma
Granma oli Fidel Castron kapinallisten (expedicionarios del yate Granma) käyttämä huvijahti, jolla nämä siirtyivät Meksikosta Kuubaan marraskuussa 1956. Aluksen nimi viittaa mitä todennäköisimmin aikaisemman amerikkalaisomistajan isoäitiin (grandma).
Vaikka vene oli mitoitettu 12 matkustajalle, kyydissä oli 82 sissiä, joukossa ainoana ei-kuubalaisena Che Guevara, sekä aseita, ammuksia, muonaa ja polttoainetta. Lähtö tapahtui 25. marraskuuta 1956 kello yhdeltä yöllä niin kiireisesti, että osa halukkaista jäi rannalle. Laiva joutui ylikuormattuna merenkäynnissä vaikeuksiin ja pääsi Kuuban rannikolle vasta 2. joulukuuta päiväkausia aikataulusta jäljessä.
Kuuban rannikolla aiotussa laskupaikassa Nigueron kaupungin lähistöllä odottanut satamiehinen tukijoukko kuorma-autoineen oli turhaan odotettuaan lähtenyt jo edellisyönä. Lisäksi Fulgencio Batistan armeijan ilmavoimat olivat havainneet lähestyvän aluksen, jonka oli pakko tehdä hätäinen maihinnousu kaukana sovitusta paikasta soiselle rannikolle. Suurin osa muonasta ja aseista jäi alukseen sissien hylätessä vuotavan jahdin.[1]
Kapinalliset kokoontuivat uudelleen maissa ja aloittivat vaivalloisen etenemisen ilman ruokaa kohti Sierra Maestran vuoristoa. Paikallisoppaan pettäminä Castron kapinalliset joutuivat Batistan armeijan väijytykseen Alegría de Píossa. Monet saivat heti surmansa, kun taas toiset pakenivat päätä pahkaa, ja loput antautuivat hallituksen joukoille vain joutuakseen teloitetuiksi.
Alkuperäisestä 82:sta sissistä vain 12 selvisi vuoristoon, joukossa Castron veljekset Fidel ja Raúl, Che Guevara (haavoittuneena), Camilo Cienfuegos, Juan Almeida, Efigenio Amejeiras, Ciro Redondo, Julio Díaz, Calixto García, Luis Crespo, Jose Ponce ja Universo Sanchez.
Sosialistinen Kuuba on myöhemmin kunnioittanut tätä vallankumouksen välinettä monin tavoin: maan suurin päivälehti El Granma, yliopisto Universidad de Granma, radioasema sekä provinssi ja kansallispuisto on kaikki nimetty sen mukaan.
Laiva on nykyään esillä Havannassa vallankumousmuseon (Museo de la Revolución) vieressä sijaitsevassa Memorial Granmassa.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jon Lee Anderson: Che – vallankumouksellinen elämä, s. 178–181.
- ↑ http://travel.nytimes.com/travel/guides/caribbean-and-bermuda/cuba/havana/attraction-detail.html?vid=1154654623643