Hedvig Taube

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hedvig Taube noin vuonna 1740. Maalaus Martin Mijtens nuorempi.

Hedvig Ulrika Taube (31. lokakuuta 171411. helmikuuta 1744) oli Ruotsin kuninkaan Fredrik I:n rakastajatar vuosina 1731–1741.[1]

Hedvig Tauben isä oli amiraali Evert Didrik Taube. Kuninkaan tiedettiin entuudestaan olevan kiinnostunut nuorista naisista, kun hän tapasi 17-vuotiaan Hedvigin, joka oli tunnettu kauneudestaan. Suhde herätti paljon paheksuntaa, sillä Ruotsissa ei esiintynyt kuninkaallisten kevytmielisyyttä samassa määrin kuin esimerkiksi Ranskassa. Erityisesti pappissääty lausui paheksuntansa asiasta. Myös kansliapresidentti Arvid Horn osoitti kuninkaalle asiasta eriävän kannan ja joutui siten hallitsijan epäsuosioon.[1]

Hedvig synnytti kuninkaalle neljä lasta ja oli kuninkaan epävirallinen puoliso Ulriika Eleonooran kuoleman (1741) jälkeen. Kuningas pyrki järjestämään Hedvigille arvonimiä kuten Saksan keisarin kautta järjestetty roomalaisen kreivittären arvonimi von Hessenstein. Naisen isä taas nimitettiin amiraliteettikollegion presidentiksi ja valtaneuvokseksi. [1]

Hedvigin neljäs raskaus oli hänen terveydelleen kohtalokas ja hän kuoli muutamia päiviä sen jälkeen kun hän oli synnyttänyt terveen lapsen. Kuningas otti tämän jälkeen rakastajattarekseen Catharina Ebban, jonka sukukartano oli Halikon Åminne.

  1. a b c Toivo J. Paloposki: ”Ajan suuret kiistakysymykset”, Suomen historia 4: Vapauden aika, s. 71. Espoo: Weilin & Göös, 1986. ISBN 951-35-2493-0