Helmi Krohn

Helmi Krohn
Kirjailija, suomentaja Helmi Krohn
Henkilötiedot
Syntynyt	31. lokakuuta 1871 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut	18. lokakuuta 1967 (95 vuotta) Helsinki, Suomi
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	kirjailija, kääntäjä
Vanhemmat	Emma ja Julius Krohn
Kirjailija
Tuotannon kieli	suomi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Helmi Anni Krohn (vuosina 1891–1913 Setälä; 31. lokakuuta 1871 Helsinki – 18. lokakuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja.^[1]

Helmi Krohn oli laaja-alainen kirjoittamisen ammattilainen; hän aloitti uransa kääntämällä Burnettin teoksen Pikku Lordi ja hänen käännösuransa kasvoi useaan sataan niteeseen. Lisäksi hän oli toimittaja, päätoimittaja, kriitikko, lastenkirjailija, romaanikirjailija, esitelmöijä, elämäkertojen, tietoteosten ja matkakirjojen kirjoittaja. Krohn oli naimisissa kielitieteilijä E. N. Setälän kanssa vuosina 1891–1913, jona aikana käytti sukunimeä Setälä. Hänestä tuli suurperheen äiti, ja hänen neljästä lapsestaan kaksi (Salme Setälä ja Annikki Setälä) olivat muun ammatillisen toimensa ohella myös kirjailjoita, Vilho Setälä esperantisti ja valokuvaaja, Sirkka Setälä sairaanhoitaja. Krohnin laaja ja monipuolinen kirjallinen työ jäi jossakin määrin hänen puolisonsa sekä hänen tunnetumpien sisarustensa professori Kaarle Krohnin ja kirjailija Aino Kallaksen varjoon. Helmi Krohn teki ajassaan poikkeuksellisen ratkaisun erotessaan puolisostaan 1911 ja elättäessään sen jälkeen itsensä ja tyttärensä kirjallisella työllään.^[2][3][4]

Krohn kirjoitti uransa alkuvaiheessa toimittajan ja kääntäjän työn ohessa romaaneja, kunnes kääntyi enemmän elämäkertakirjoittamisen puolelle 1910-luvun alussa. Esikoisromaaninsa hän kirjoitti salanimellä Anni Kurki, muut romaanit Helmi Setälän nimellä. 1910-luvun alusta teokset ovat Helmi Krohnin nimellä. Hän oli lastenkirjallisuuden pioneeri niin kääntäjänä, lastanlehtien toimittajana kuin kirjailijana. Hän suomensi yli kolmisensataa teosta, joista osa on lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkoja (esimerkiksi F. H. Burnettin Pikku lordi, Tuhannen ja yhden yön tarinoita, Grimmin veljesten Lasten ja kotisatuja, Hilma Pylkkänen esikoisteos Saimi Tervola sekä Kiplingin Intian viidakoista I–II). Osa Krohnin teoksista on julkaistu nimellä Helmi Setälä, osa nimimerkillä Anni Kurki.

Krohn toimi Valvoja-lehden toimittajana vuodesta 1897 1910-luvulle, lastenlehti Pääskysen päätoimittajana vuosina 1907–1934,^[1] Valvoja-lehden päätoimittajana vuosina 1909–1910 ja kulttuurilehti Otavan päätoimittajana vuosina 1912–1919.

Krohn sai Aleksis Kiven palkinnon vuonna 1924.

Helmi Krohnin elämäntyöstä merkittävä osa liittyi spritualismin edistämiseen. Usean vuosikymmenen henkisen etsinnän jälkeen hän löysi spiritualismin henkiseksi kodikseen 1929 Lontoosta ja teki sen jälkeen spiritualismia tunnetuksi Suomessa kääntämällä alan englanninkielistä kirjallisuutta ja luomalla kansainvälisiä yhteyksiä. Hän perusti Suomen Spiritualistisen seuran 1946 ja toimi meediona. Krohn halusi käyttää termiä spiritualismi eikä spiritismi, koska koki että se oli saanut Suomessa negatiivisen kaiun ja liittyi alhaisiin henkiyhteyksiin. Spiritualismi piti Krohnin käsityksen mukaan sisällään kanavoinnin, selvänäkemisen ja aineellistumisen. Helmi Krohn oli saanut vaikutteita maailmankatsomukseensa teosofiasta: hän uskoi, että Jeesus oli ihminen, joka oli käynyt hakemassa oppia idästä ja oli samalla tavalla täydellinen kuin esimerkiksi Buddha.^[5][6][7]

• Kansan hyväksi. Kustannusosakeyhtiö Otava 1902.
• Surun lapsi. Otava 1905.
• Mennyt päivä. Otava 1906.
• Vanhan kartanon tarina. Otava 1907.
• Kaksi ihmistä. Otava 1909.
• Elämäkerrallisia kuvia nuorisolle 1–3. Otava 1910–1920.
• Minna Canth: Ääriviivoja. Otava 1910.
• Johannes Linnankoski: Ääriviivoja. Otava 1911.
• Kun suuret olivat pieniä: Lapsuudenmuistoja suomalaisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden elämästä. Otava 1911, laajennettu painos 1919, laajennettu painos 1949.
• Isa Asp: Nuoren pohjalaisen runoilijaneidon elämäntarina. Otava 1912.
• Juhani Aho: Ääriviivoja. Otava 1912.
• Siipirikko: Ernst Ahlgren kirjailijana ja ihmisenä. Otava 1915.
• Suomen suuria miehiä: Lukukirja kouluja varten. Otava 1915.
• Emilie Bergbom: Elämä ja työ. Otava 1917.
• Jenny Lind. WSOY 1917.
• Naisia. Elämäkerrallisia kuvia. Otava 1918.
• Lea Hedvid Charlotte Winterhjelm ihmisenä ja taiteilijana. Otava 1922.
• Kulissien takaa: 20 suomalaisen näyttelijän lapsuus- ja nuoruusmuistoja. Otava 1924.
• Jack London. Elämä. Otava 1925.
• Suomalaisen oopperan ensimmäinen tähti. Emmy Achtén elämä ja työ. Otava 1927.
• Englantia oppimassa: Matkamuistelmia Englannista. Otava 1931.
• Meri matkustaa: Koulukertomus. Otava 1934.
• Pikkupojista sotaherroiksi: Muistelmia Suomen vapaussodan sankarien lapsuudesta ja nuoruudesta. Otava 1935. — Kirjan digitoitu versio.^{[vanhentunut linkki]}
• Olipa kerran: Satuja lapsille. Otava 1937.
• Kultainen sydän: Satuja lapsille. Otava 1938.
• Yhdeksän yötä: Valveunia. WSOY 1939.
• Isäni Julius Krohn ja hänen sukunsa. Otava 1942.
• Eeva-Liisa: Entisen koulutytön päiväkirja. Otava 1943.
• Toiveitten saari. 1943.
• Satu-Maijan satukirja. Satuja lapsille. Otava 1943.
• Ystäviäni kirjeittensä valossa. Otava 1945.
• Järvien, vuorien ja sankarien maa: Kuvia Skotlannista. Otava 1946.
• Joulupukin satukontti. Otava 1951.
• Lapsesta elämä alkaa: Elämäkertoja nuorisolle. Otava 1957.
• Valon kantajia: Neljäntoista etenevän meedion elämänvaiheet. Suomen Spiritualistinen Seura 1963.
• Yhdeksän yötä valveunia. Suomen Spiritualistinen Seura 1977.
• Mitä on Spiritualismi. Suomen Spiritualistinen Seura 1978.
• Lasten satuaarteita. (Valikoima Helmi Setälän toimitteista Tyttöjen joulukirja I (1918) ja Tyttöjen kirja II (1919)) Karisto, 1990. ISBN 951-23-2913-1

• Kaikille yhteinen: Sanomia henkimaailmasta Ispahanin sanelun mukaan. Kirjoittanut opetuslapsi. 1936.
• Uusi usko: Sanomia henkimaailmasta II. Sanellut Homo. Kirjoittanut muistiin opetuslapsi. 1937.
• Tie kirkkauteen: Spiritualismin seitsemän pykälää. Sanomia henkimaailmasta IV. Sanellut Homo. Kirjoittanut muistiin opetuslapsi. 1942.
• Poikasi elää: Sanomia henkimaailmasta IV. Sanellut Homo. Kirjoittanut muistiin opetuslapsi. 1942.
• Kaksi vaeltajaa: Sanomia henkimaailmasta VI. Ispahanin sanelun mukaan muistiinmerkinnyt opetuslapsi. 1947.
• Syntisen tunnustus: Homon sanelun mukaan kirjoittanut opetuslapsi. Sanomia henkimaailmasta. Keski-Uusimaa Oy. (1975.

• Hirvonen, Maija – Harmainen, Antti: ”Krohn, Helmi (1871–1967)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 455–457. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
• Hjelt, Marjut (toim.): Helmi: Helmi Krohnin kirjeitä läheisilleen 1884–1936. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 961) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISSN 0355-1768 ISBN 951-746-504-1
• Leskelä-Kärki, Maarit: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. SKS 2006
• Hjelt, Marjut – Leskelä-Kärki, Maarit – Oksama-Valtonen, Hilkka: Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä. Helsinki: Into, 2021. ISBN 978-952-351-666-3
• Vares, Vesa: Helmi Krohn 1871–1913: Naisen velvollisuusetiikka ja yksilön ratkaisu. Yliopistopaino, 2005. ISBN 951-570-624-6

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmi Krohn Wikimedia Commonsissa

• Kurjet-näytelmä, käsikirjoitus Hanna Suutela ja Tiina Puumalainen, ohjaus Tiina Puumalainen. Ensi-ilta Kansallisteatteri 14.2.2024. https://www.kansallisteatteri.fi/esitys/kurjet
• Velvollisuuden varjosta oman tien kulkijaksi. Kirja-arvostelu.
• Krohn, Helmi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Helmi Krohn : Vähän Lontoon museoista, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 05.02.1928, nro 6, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Saksa Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Tieteilijät CiNii Henkilöt Kansallisbiografia Uppslagsverket Finland Biografiasampo Muut IdRef