James Paul Chapin

James Paul Chapin (9. heinäkuuta 1889 New York – 5. huhtikuuta 1964) oli yhdysvaltalainen lintutieteilijä.

Chapinin vanhemmat olivat Gilbert Granger Chapin ja Nano Eagle. Koulupoikana hän vietti paljon aikaa Staten Islandilla tutustuen luontoon ja eläimiin. Päätettyään koulunsa 16-vuotiaana hän meni vuodeksi töihin American Museum of Natural History -museoon. Hän opiskeli biologiaa Columbian yliopistossa ja väitteli filosofian tohtoriksi 1932.

Toisen opiskeluvuoden päätyttyä 1909 hän liittyi Belgian kuningas Leopold II:n American Museum of Natural Historylle esittämään kutsuun suorittaa etnologinen tutkimusretki Belgian Kongoon. Vanhemmaksi tutkijaksi mukaan lähti Herbert Lang. Erityisen onnistunut retki kesti viisi ja puoli vuotta. Sen tuloksena New Yorkiin saatiin valtava kokoelma, joka käsitti 5 800 nisäkästä, 6 400 lintua, 4 800 matelijaa ja sammakkoeläintä, 6 000 kalaa, yli 100 000 selkärangatonta ja 3 800 antropologista esinettä. Näiden lisäksi kokoelma käsitti 9 890 valokuvanegatiivia ja 300 vesiväärimaalausta sekä useita niteitä kenttämuistiinpanoja. Retkikunta taivalsi jalan noin 25 000 kilometriä ilman vakavia onnettomuuksia tai sairastumisia, mikä on hämmästyttävää, sillä maasto, kasvillisuus ja elinolosuhteet olivat hyvin vaikeita.

Palattuaan Kongosta Chapin osallistui ensimmäiseen maailmansotaan. Ranskankielentaitoisena hän palveli upseerina Ranskassa 1917–1919. Sodan jälkeen hän päätti opintonsa ja jäi töihin American Museumiin, ensin assistenttina, myöhemmin intendenttinä. Hän jäi eläkkeelle 40 vuoden työrupeaman jälkeen.

Chapinin työuraa leimasi Kongo. Vuosikausia häntä työllisti valtavan kokoelman analysointi. Hän kävi Kongossa vielä viisi kertaa. 1926–1927 hän retkeili maan itäosan vuoristoalueella, 1930 Lukolelassa ja 1937 onnistuneella retkellä etsimässä kongonriikinkukkoa (Afropavo congensis), jonka hän nimesi 1936^[1]. 1942 hän vieraili siellä sotatoimiupseerina. Vuosina 1953–1958 hän asui Kongossa vaimonsa Ruthin kanssa ja toimi IRSAC:n lintutieteellisenä tutkijana Lake Kivun alueella.

1942 hän joutui sotatoimissa Ascensionille, jolla hän tutki nokitiiran (Sterna fuscata) pesimäbiologiaa ja julkaisi lajista merkittävän tutkielman. Työnsä ohella hän toimi American Ornithologists' Unionin (AOU) puheenjohtajana 1939–1942.

Ollessaan Ranskassa sotimassa hän tutustui Suzanne Droueliin ja he avioituivat 31. lokakuuta 1921. Heille syntyi neljä lasta. Avioliitto päättyi eroon 1939. Chapin avioitui 5. syyskuuta 1940 Ruth Trimblen kanssa, joka oli ollut Carnegie Museumin lintuosaston kuraattori.

Chapinin kirjallinen tuotanto oli hyvin laaja.

Hänen kunniakseen on nimetty muun muassa tansanianapali (Apalis chapini) ja sieppotimali (Kupeornis chapini).^[2]

• Birds of the Belgian Congo (1932–1954), 4 osaa.

• Muistokirjoitus (The Auk, 1966) (Arkistoitu – Internet Archive)