Jukatek
| Jukatek | |
|---|---|
 Jukatekin puhuma-alue |
|
| Oma nimi | Maaya t'àan |
| Muu nimi | Jukateekki, Yukatek, Yucatec |
| Tiedot | |
| Alue |
 Yucatan, Meksiko Belize |
| Puhujia | 786 113 (2010) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | INALI[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Mayakielet |
| Kieliryhmä |
Jukatek *Jukatek-Lakantun |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ei |
| ISO 639-2 | myn |
| ISO 639-3 | yua |
Jukatek (omakielinen nimi Maaya t'àan [màːjaʔ tʼàːn]) on Jukatanin niemimaalla ja osissa Guatemalaa ja Belizeä puhuttu mayakieli. Äidinkieliset puhujat käyttävät nimeä maya. "Jukatek" on kielitieteilijöiden käyttöön ottama nimitys kielen erottelemiseksi muista mayakielistä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kielellä on 786 113 puhujaa.[2] Jukatekia kirjoitetaan nykyään latinalaisella aakkostolla, joka saapui alueelle espanjalaisten valloittajien mukana 1500-luvulla.
Kielen ei katsota olevan uhattu.[3]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ||||
| Klusiili | tavallinen | p | t | k | ʔ | |
| ejektiivi | p' | t' | k' | |||
| Implosiivi | ɓ | |||||
| Frikatiivi | s | ʃ | x | h | ||
| Affrikaatta | tavallinen | ts | tʃ | |||
| ejektiivi | ts' | tʃ' | ||||
| Approksimantti | w | l | j | |||
| Tremulantti | r | |||||
Lähde:[4]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Puoliavoin | e | o |
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin. Lisäksi jukatek on tonaalinen kieli, jota merkitään toisinaan akuutilla (nouseva tooni) ja gravis (laskeva) aksentilla. Tonaalisia eroja tehdään vain pitkien vokaalien kohdalla, lyhyet vokaalit ovat neutraaleja.
Lähde:[4]
Kirjoitusjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisesti jukatekia on kirjoitettu mayojen hieroglyfeillä. 1500- ja 1600-kuluessa tämä järjestelmä korvautui latinalaisilla aakkosilla.[5]. Hieroglyfit ovat luonteeltaan piktografisia tai foneettisia ja niitä on noin 800 erilaista. Hieroglyfejä opittiin tulkitsemaan uudestaan 1950-luvulla.[6].
Nykyään jukatekia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[7]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jukatekissa ei ole kieliopillista sukua. Mikäli sukupuolta halutaan kuitenkin eritoten painottaa esim. ihmisten kohdalla, sanan eteen liitetään joko suffiksi x- (nainen) tai h- (mies): xmen (naispuolinen shamaani) vs. hmen (miespuolinen shamaani).[8].
Lukusanat 1–10 jukatekiksi:[9]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| hun | ka'a | óox | kan | ho'o | wáak | úuk | waxak | bolon | lahun |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ¿Qué hacemos? 30.7.2020. cob.mx. (espanjaksi)
- ↑ México. Lenguas indígenas nacionales en riesgo de desaparición (PDF) (s. 22) 2012. Instituto Nacional de Lenguas Indígenas (INALI). Viitattu 30.7.2020. (espanja)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Yucatec Maya glottolog.org. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ a b Yucatec Maya language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Yucatec language Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Mayan hieroglyphic writing Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Yucatec Language - Dialects & Structure - MustGo MustGo.com. Viitattu 30.7.2020. (englanti)
- ↑ Report Submitted to FAMSI - David Bolles www.famsi.org. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ The Sound of the Yucatec Maya Language (Numbers, Greetings, & The Parable) 29.11.2019. I Love Languages!. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
