Jyrsin

Jyrsin tai jyrsinkone^[2] on jyrsintää mahdollistava lastuava työstökone, jonka pyörivän työkalun terät irrottavat materiaalia kappaleesta. Työkaluja voivat olla esimerkiksi kuvan neliteräinen tasojyrsin tai poranterää muistuttava tappijyrsin.

Joko jyrsinpöytä kappaleineen tai jyrsimen työkalu liikkuu asetetulla syötöllä (akselin liike kappaleen suhteen, kuvan suora nuoli). Jyrsin voi liikkua myös käsivaraisella syötöllä, varsinkin puuntyöstössä. Työkalun sopiva pyörimisnopeus määritellään lastuamisnopeuden avulla (nopeus, jolla terän leikkaava särmä kohtaa työstettävän materiaalin). Kuten syöttö, lastuamisnopeuskin riippuu työstettävän kappaleen materiaalista ja kiinnityksen tukevuudesta sekä työkalun ja terien ominaisuuksista.

Kara on jyrsimen akselissa kiinni oleva työkalun (terän) kiinnitysmekanismi. Karoja voidaan yleensä vaihtaa terän vaatiman karakoon mukaisesti. Tuumakokoiset karat ovat käytössä imperiaalisia mittayksiköitä käyttävissä maissa. Millimetrimittaiset karat ovat käytössä kaikissa Euroopan maissa, mutta monet valmistajat valmistavat molempia karoja ja niitä voi hankkia lisävarusteina. Terävalikoima esimerkiksi Suomessa on monesti pieni, mutta tilatessa työkaluja vaikkapa Yhdysvalloista voi valita satojen 1/4- ja 1/2 tuuman terien valikoimista.

Yläjyrsimiä on kahta eri päätyyppiä, kiinteitä ja käsivaraisia.

Kiinteitä yläjyrsimiä käytetään metallintyöstössä sekä etenkin ammattimaisessa puuntyöstössä, esimerkiksi koristekuvioiden muokkaamiseen. Puuntyöstössä jyrsittävä kappale sijoitetaan pöydälle ja polkimen avulla jyrsimen terä saadaan painettua jyrsittävälle pinnalle. Kappaletta voidaan tämän jälkeen siirtää yläjyrsimen pöydän pintaa pitkin ja jyrsiä haluttuja kuvioita. Tässä työssä voi käyttää apuna kaavainta eli mallinnetta, jonka mukaan kappaletta voidaan ohjata.

Käsiyläjyrsintä siirretään käsivaraisesti kappaletta pitkin. Käsiyläjyrsimiä on saatavilla monelta valmistajalta ja monen kokoisina. Käsiyläjyrsimiä valmistavat muun muassa Bosch, Black & Decker, DeWalt (osa B&D -konsernia), Festool, Hitachi, Makita, Ryobi, Skil sekä useat kiinalaiset valmistajat (eri kauppaketjut tuovat työkaluja maahan eri nimillä, esim. AlphaTool, SuperPower, Cotech jne.)

Pieniä käsiyläjyrsimiä, teholtaan 450–800 wattia, käytetään askartelussa ja nikkaroinnissa. Tällaiseen jyrsimen karakoko on yleensä joko neljännestuuma tai 6 mm. Keskikokoiset käsiyläjyrsimet, karakoko joko 1/4 tai 1/2 tuumaa taikka 6, 8 tai 12 mm ja teho yleensä 800–1400 wattia, ovat harrastelijoiden ja ammattilaisten yleiskoneita. Niitä voi käyttää joko käsin tai jyrsinpöytään kiinnitettynä. Isot 1600–2500 watin käsiyläjyrsimet ovat raskaita ja vaikka niitä voikin käyttää käsin, ne kuitenkin yleensä kiinnitetään jyrsinpöytään. Karakoko on yleensä 1/2 tuumaa tai 12 mm. Tällaisia tehokkaita jyrsimiä tarvitaan esimerkiksi paneeliovien ja profiililistojen valmistamiseen.

Pöytään kiinnitettynä käsiyläjyrsimestä tulee alajyrsimen kaltainen työkalu, mikä mahdollistaa turvallisemman ja monipuolisemman käytön.

Alajyrsintä käytetään tyypillisesti puuntyöstöön. Pyörityskoneisto on pöydän alla, työkalu pistää esiin pöydän reiästä ja työstettävää kappaletta liikutellaan pöydän päällä.

Metallijyrsimet ovat tyypillisesti jäykkärunkoisia raskaita koneita. Karan akseli voi olla pysty- tai vaakasuora taikka käännettävissä eri asentoihin. Koneissa voidaan käyttää numeerista ohjausta, joka varmistaa tasaisen syötön ja lastuamisnopeuden. Jyrsimällä voidaan työstää esimerkiksi valukappaleeseen tarkemman toleranssin tasopintoja.

Metallia työstettäessä työkalun terät ovat yleensä pinnoitettua kovametallia. Vähemmän lujille metalleille voidaan käyttää myös pikaterästeriä. Jyrsittäessä voidaan käyttää lastuamisnestettä jäähdyttämään ja voitelemaan työkalua ja kappaletta, mikä myös parantaa pinnanlaatua ja antaa mahdollisuuden käyttää suurempia lastuamisnopeuksia.

Puujyrsin voi olla kädessä pidettävä yläjyrsin tai pöytään kiinnitetty ala- tai yläjyrsin. Terinä käytetään pikateräs- tai kovametalliteriä.

Liitosjyrsimellä valmistellaan kahta toisiinsa liitettävää kappaletta liittämistä varten. Molempiin kappaleisiin tehdään pohjaltaan kaareva kolo. Kun käytetään liitosjyrsintä, vältytään poratappiliitoksien tekemiseltä.^[3]

• Jyrsintä
• Valmistustekniikka
• Puuntyöstö

• Ihalainen, Aaltonen, Aromäki, Sihonen. Valmistustekniikka 487. Hakapaino Oy. Helsinki 2003. ISBN 951-672-333-0

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyrsin Wikimedia Commonsissa