Kieli (musiikki)
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Käsittelee pääasiallisesti kitaroiden ja bassojen kieliä, niitäkin vain teräksisinä. |
Kieli on kielisoittimen värähtelevä osa. Valmistusmateriaali riippuu soittimen tyypistä, ne voivat olla esimerkiksi nailonia tai terästä; kuten myös puhdistettua, kuivattua ja kierrettyä eläimen suolta eli katguttia.[1]
Jousisoittimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viulun, alttoviulun ja sellon kielet valmistettiin pitkään lampaan suolista. 1700-luvulla kieliä ryhdyttiin valmistamaan metallista ja ohuella hopea- tai kuparipunoksella vahvistetuista suolista. Näiden käyttö yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvulla.[2][3]
Viuluissa ja alttoviuluissa matalat kielet ovat usein metallipunoksella päällystettyjä suolikieliä ja korkein kieli terästä. Sellon ja kontarbasson kielet ovat usein umpi- tai punottua terästä. [2]
Kitaran kielet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kitaroiden ja bassojen kieliä on roundwound-, halfwound- ja flatwound-mallisina. Yleisimmin käytetyt roundwound-kielet on päällystetty kokonaan pyöreällä metallilangalla, joka on kierretty sisälangan ympärille. Roundwoundit ovat muun mallisia kieliä kestävämpiä ja tuottavat voimakkaamman ulostulon.[1]
Flatwound-kielten pyöreä päällystelanka on hiottu litteäksi, ja ne kestävät vähemmän kulutusta ja ovat soinniltaan pehmeämpiä. Niitä käytetään yleisesti esim. jazzkitaroissa. Bassoissa flatwound-kieliä käytetään yleensä nauhattomissa bassoissa, joskin niitä voidaan käyttää myös nauhallisissa bassoissa.[1] Tästä tyyppiesimerkkinä Iron Maiden -yhtyeen basisti Steve Harris, joka käyttää bassoissaan flatwound-kieliä.
Halfwound-kielet ovat näiden kahden välimuoto.[1]
Teräskielinen akustinen kitara
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](Huomio: taulukossa tummanharmaalla merkityt ovat kierrepäällysteisiä, muut päällystämättömiä, yhtenäistä metallilankaa)
| Nimi | 1 (E) in/mm |
2 (H) in/mm |
3 (G) in/mm |
4 (D) in/mm |
5 (A) in/mm |
6 (E) in/mm |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Extra super light (8-38/20-97) | .008/0.20 | .010/0.25 | .021/0.53 | .030/0.76 | .038/0.97 | |
| Super light (9-42/23-107) | .009/0.23 | .011/0.28 | .024/0.61 | .032/0.81 | .042/1.07 | |
| Regular light (10-46/25-117) | .010/0.25 | .013/0.33 | .026/0.66 | .036/0.91 | .046/1.17 | |
| Extra light w/heavy bass (9-46/23-117) | .009/0.23 | .013/0.33 | .029/0.74 | .036/0.91 | .046/1.17 | |
| Medium (11-49/28-124) | .011/0.28 | .014/0.36 | .028/0.71 | .038/0.97 | .049/1.24 | |
| Heavy (12-54/30-137) | .012/0.30 | .016/0.41 | .032/0.81 | .042/1.07 | .054/1.37 | |
| Extra heavy (13-62/33-157) | .013/0.33 | .017/0.43 | .036/0.91 | .046/1.17 | .056/1.57 |
Bassokitara
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](Kaikki kielet päällyslangalla)
| Nimi | 1 (G) in/mm |
2 (D) in/mm |
3 (A) in/mm |
4 (E) in/mm |
5 (B) in/mm |
|---|---|---|---|---|---|
| Light (40-100/102-254) | .040/1.02 | .060/1.52 | .080/2.03 | .100/2.54 | .130/3.30 |
| Medium (45-105/114-267) | .045/1.14 | .065/1.65 | .085/2.16 | .105/2.67 | .130/3.30 |
| Heavy /Drop-C vireelle (50-120) | .050 | .070 | .090 | .120 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja. WSOY.
- ↑ a b Kruckenberg, Sven: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet, s. 208. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21226-1
- ↑ Miten suolikielet vaikuttavat äänenlaatuun? How Violins OY. Viitattu 28.10.2019. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kieli (musiikki) Wikimedia Commonsissa