Kioton prefektuuri

Kioton prefektuuri 京都府
Amanohashidaten kynnäs
Lippu	Symboli
Kioton prefektuurin sijainti Japanissa
Valtio	Japani
Alue	Kansai
Kuntia	26
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Kioto
– kuvernööri	Takatoshi Nishiwaki[1]
Pinta-ala	4 612,20[2] km² (31.)
Väkiluku (1.10.2012)	2 625 000[3] (13.)
– väestötiheys	569 as./km²
Symbolit
– puu	Kitayaman sugi[4]
– kukka	Prunus pendula, chrysanthemum glabriusculum, neilikka[4]
– lintu	Valkonaamaliitäjä[4]
Lyhenteet
– ISO 3166	JP-26
Prefektuurin internetsivut
Infobox OK

Kioton prefektuuri (jap. 京都府, Kyōto-fu) on osa Kansain aluetta Honshūn saarella, Japanissa. Sen pääkaupunki on Kioto.

Kioton prefektuuri sijaitsee melkein Japanin keskellä, ja sen pinta-ala on 4 612,20 km².^[2] Kioton pohjoispuolella sijaitsevat Japaninmeri ja Fukuin prefektuuri, eteläpuolella Osakan sekä Naran prefektuurit. Idässä ovat Mien ja Shigan prefektuurit ja lännessä Hyōgon prefektuuri. Keskiosassa oleva Tanban ylänkö jakaa prefektuurin kahtia, minkä seurauksena sen eteläosan ja pohjoisosan ilmastot poikkeavat toisistaan huomattavasti. Eteläosassa on laaja laakso, joka avautuu kohti Osakan suurkaupunkia.

Kioton prefektuuri jakautuu 15 kaupunkiin ja 11 muuhun kuntaan, joista kymmenen on maaseutukaupunkeja ja yksi on kyläkunta. Kunnat kuuluvat kuuteen piirikuntaan, joilla ei ole hallinnollista merkitystä. Kioton kaupunki jakautuu suuralueisiin.^[2]

Kaupungit

Kunnat piirikunnittain

Suurimman osan historiastaan Kioto on ollut Japanin keisarillinen pääkaupunki. Kioton historia voidaan jäljittää alkaneeksi jo 500-luvulla, jolloin Aoi-matsuri järjestettiin siellä ensimmäistä kertaa hyvän sadon ja sään rukoilemista varten.

Kioto ei syntynyt Japanin pääkaupungiksi. Ensimmäinen pääkaupunki oli Nara, josta se siirrettiin vuonna 741 Naran ja Kioton välissä sijaitsevaan paikkaan nimeltä Kuni-kyō. Vuonna 784 pääkaupunki siirrettiin Nagaoka-kyōhon ja vuonna 794 lopulta Heian-kyōhon eli nykyiseen Kiotoon. Kaupungin ulkomuoto on säilynyt osin samana tuolta ajalta asti; jotkin temppelit, kaupat sekä pyhäköt sijaitsevat samoissa paikoissa.

Vuonna 1192 Kamakura-sotilashallinnon perustamisen seurauksena todellinen valta siirtyi Kamakuraan. Pääkaupunkina toimi kuitenkin Kioto, vaikka siellä sijaitsevalla hallitsijalla tai hänen hallinnollaan ei ollut enää valtaa. Keisarillinen valta palautettiin hetkeksi vuonna 1333 mutta menetettiin nopeasti Ashikaga-sotilashallinnon perustamisen jälkeen.

Vuonna 1467 Japanin sisällissodan, Ōnin-sodan, seurauksena suurin osa Kiotosta paloi maan tasalle. Uusi sotilashallinto perustettiin Edoon, nykyiseen Tokioon vuonna 1603.

Vallankumouksellisesta tilanteesta johtuen keisarillinen valta palautettiin jälleen vuonna 1868. Keisari Mutsuhito, joka nyt oli täydessä vallassaan, siirtyi seuraavana vuonna Tokioon, eikä keisarillinen hallinto enää palannut Kiotoon.

Vaikka toisessa maailmansodassa suuret kaupungit joutuivat pommituksen alaiseksi, säästyi Kioto tuhoavalta pommitukselta. Amerikan kuudennen armeijan päämaja sijaitsi miehityksen aikana Kiotossa.

Buddhalaisista ja šintolaisista temppeleistään ja muista historiallisista rakennuksistaan kuuluisa prefektuurin pääkaupunki on kenties Japanin suosituin kulttuurinähtävyys. Kuuluisimpia buddhalaistemppeleitä ovat Kiyomizu-dera (Puhtaan veden temppeli), Kinkaku-ji (Kultainen paviljonki) ja Ginkaku-ji (Hopeinen paviljonki). Šintolaispyhäköistä merkittävimpiä ovat Heian-jingū, joka rakennettiin vuonna 1895 keisarillisen perheen kunniaksi, sekä Yasaka-jinja.

Prefektuurin pohjoisosassa Miyazussa sijaitsee kuuluisa luonnonnähtävyys Amanohashidate. Se on Japanin oloissa ainutlaatuinen harjukannas, joka ylittää meren lahden. Paikan nimi, ’silta taivaaseen’, on peräisin siihen liittyvästä legendasta, jonka mukaan taivaansilta on kaatunut mereen. Sillan voi kertomuksen mukaan nähdä alkuperäisenä läheiseltä vuorelta, kumartumalla katsomaan omien polviensa välistä. Tämän sanotaan myös tuottavan onnea.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kioton prefektuuri Wikimedia Commonsissa

• Kioton prefektuurin internetsivut (japaniksi)