Korppu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee viljatuotetta. Korppu on myös tietokonelevykkeen arkikielinen nimitys.
Kanelisokerikorppuja

Korppu on leipä- tai pullaviipale tai halkaistu sämpylä, joka on paistamisen jälkeen kuivattu uunin miedossa lämmössä rapeaksi. Taikinasta tehdään löysää, ja siinä käytetään melko runsaasti rasvaa. Jauhoina on vehnä-, graham- tai ruisjauhoja, ja taikinasta muotoillaan pyöreitä tai tankomaisia leivonnaisia, joiden annetaan kohota ennen paistamista.[1]

Kanelilla ja sokerilla maustetut kanelikorput on leivottu makeaan pullataikinaan. Hapankorppu sisältää tavallisesti vain ruisjauhoja ja suolaa, ja se on nostatettu pienellä määrällä leivinhiivaa. Murskatusta korpusta saadaan korppujauhoa, jota käytetään muun muassa leivonnaisten pohjissa estämään tarttumista paistoalustaan sekä lihapullataikinan jatkeena. Korppujauhoa käytetään myös joulukinkun kuorrutuksena kinkun paistannan loppuvaiheessa. Korppu kastetaan usein maitoon tai kahviin ennen sellaisenaan syöntiä.

Etelä-Afrikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikassa korppu on perinteinen pikkuleipä (Afrikaansin kielellä nimeltään bescuit), jota syödään sen jälkeen, kun sitä on kastettu kahviin, teehen tai rooibos-teehen.

Historiassa korput ovat kehittyneet (biltong-ruoan kanssa) aikaisilla edelläkäyntipäivillä, tapana tarjota korppua kuivassa ilmapiirissä. Sitä on käytetty myös matkustettaessa pitkiä matkoja tai sodan aikana.

Perinteisesti korput on leivottu kotona, mutta nykyään niitä saa myös ruokakaupoista. Luultavasti kaikista tunnetuimpia korppuja ovat Ouma Rusks -nimiset korput. Useat leipomot ja kotitaloudet myyvät niitä, yleensä käyttäen enemmän eksoottisia ainesosia kuin ruokakaupat.

Normaalien korppujen lisäksi on olemassa piimä-, anisruoho-, kokovehnä-, nestemaito, mysli ja sitruuna unikonsiemenmakuja.

  1. Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 262. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8