Kunnallisvaalit järjestettiin Suomessa 18. lokakuuta 1992. Vaalit pidettiin ensimmäistä kertaa yksipäiväisinä. Vuonna 1993 vaalit toimitettiin uuden kuntajaon mukaisesti viidellä paikkakunnalla, jossa tapahtui kuntaliitos: Kalanti liittyi Uuteenkaupunkiin, Konginkangas Äänekoskeen, Rauman maalaiskunta Rauman kaupunkiin, Säynätsalo Jyväskylään ja Tenhola Tammisaareen. Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi (uusi nimi Pyhäsalmi vuoteen 1995) ja Somero muuttuivat kaupungeiksi vuoden 1993 alussa ja siten näiden kuntien valtuustoista tuli kaupunginvaltuustoja.
Vaalien tulosta pidettiin yleisesti melko odotettuna. Vaalien eniten huomiota herättänyt piirre oli, että sitoutumattomia ehdokkaita ja ryhmiä oli mukana selvästi aikaisempia vaaleja enemmän. Sitoutumattomien menestys sekoitti monia vakiintuneita valtakuvioita, koska heidän joukossaan oli monia entisiä poliitikkoja tai muuten tunnettuja nimiä. Helsingin ääniharavaksi nousi kansalaisaktivisti ja entinen Keskustan kansanedustaja, ns. rötösherrajahdin nostattajiin aikanaan kuulunut Liisa Kulhia. Tampereella entisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan (ent. SDP) mukanaan valtuustoon vetämä sitoutumattomien ryhmä pääsi vaa'ankieliasemaan sosialistien ja porvarien välillä. Monien kuntien valtuustoihin pääsi myös ns. yhden asian liikkeiden edustajia joko puolueiden listoilta tai niiden ulkopuolelta. Vaaleihin osallistui ensikertalaisina viisi puoluetta, joista Kommunistinen Työväenpuolue (KTP) ja Eläkeläiset Kansan Asialla (ELKA) saivat valtuustopaikkoja. Koko maassa äänesti ennakkoon noin 38 prosenttia kaikista äänestäneistä, mikä oli 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 1988 vaaleissa. [1]
| äänestysaktiivisuus
|
78,1%[2]
|
−0,4
|
| puolue
|
valtuutetut
|
äänet
|
| lukumäärä
|
osuus
|
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
|
3 130
|
+264
|
721 310
|
+57 618
|
27,08%
|
+1,8
|
| Suomen Keskusta
|
3 998
|
−229
|
511 954
|
−42 970
|
19,22%
|
−1,9
|
| Kansallinen Kokoomus
|
2 009
|
−383
|
507 574
|
−93 894
|
19,05%
|
−3,8
|
| Vasemmistoliitto
|
1 319
|
+110a
|
310 757
|
+40 225a
|
11,67%
|
+1,4a
|
| Vihreä liitto
|
343
|
+249b
|
184 787
|
+123 206b
|
6,94%
|
+4,6b
|
| Ruotsalainen kansanpuolue
|
664
|
−48
|
133 633
|
−5 576
|
5,02%
|
−0,3
|
| Suomen Kristillinen Liitto
|
353
|
+80
|
84 481
|
+12 867
|
3,17%
|
+0,4
|
| Suomen Maaseudun Puolue
|
354
|
−99
|
64 880
|
−30 378
|
2,44%
|
−1,2
|
| Liberaalinen kansanpuolue
|
49
|
−13
|
26 334
|
−3 005
|
0,99%
|
−0,1
|
| Eläkeläiset Kansan Asialla
|
5
|
–
|
4 903
|
–
|
0,18%
|
–
|
| Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue
|
1
|
–
|
4 828
|
–
|
0,18%
|
–
|
| Suomen eläkeläisten puolue
|
2
|
−3
|
2 679
|
−4 616
|
0,10%
|
−0,2
|
| Naisliike
|
--
|
–
|
1 994
|
–
|
0,07%
|
–
|
| Ihmisyydenpuolue
|
--
|
–
|
732
|
–
|
0,03%
|
–
|
| Ekologinen puolue Vihreät
|
3
|
+1
|
677
|
−817
|
0,03%
|
−0,0
|
| Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuupuolue
|
--
|
--
|
572
|
+12
|
0,02%
|
+0,0
|
| Muut
|
341
|
−78
|
101 760
|
+35 437
|
3,82%
|
+1,3
|
| Yhteensä
|
12 571
|
−271
|
2 663 855
|
+33 740
|
100%
|
|
a verrattuna SKDL:n tulokseen
b verrattuna Vihreän liiton ja vihreiden valitsijayhdistysten yhteenlaskettuun tulokseen
|
| Lähde: Tilastokeskus[3]
|
