Manuel Noriega
| Manuel Noriega | |
|---|---|
 Yhdysvaltalainen pidätyskuva Manuel Noriegasta. |
|
| Panaman diktaattori | |
|
1983–1989
|
|
| Edeltäjä | Rubén Darío Paredes |
| Seuraaja | Guillermo Endara (siviilipresidentti) |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. helmikuuta 1934 Panama |
| Kuollut | 29. toukokuuta 2017 (83 vuotta) Panama |
Manuel Antonio Noriega Moreno (11. helmikuuta 1934 – 29. toukokuuta 2017[1] ) oli panamalainen poliitikko ja sotilas. Hän oli Panaman sotilasdiktaattori vuosina 1983–1989.
Nousu valtaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manuel Noriega oli ammattisotilas, joka oli saanut suuren osan upseerikoulutuksestaan Perussa Chorriloksen sotilasakatemiassa ja Yhdysvaltain School of the Americasissa. Noriega osallistui vuonna 1968 Omar Torrijosin johtamaan populistiseen sotilasvallankaappaukseen Panaman kansalliskaartin luutnanttina. Torrijos ylensi Noriegan everstiluutnantiksi ja nimitti hänet maan sotilastiedustelun johtoon. Tässä tehtävässä Noriega johti kampanjaa maan länsiosien talonpoikaississien murskaamiseksi ja järjesti poliittisten vastustajien ”katoamisia”.
Torrijosin kuoltua lento-onnettomuudessa vuonna 1981 hänen seuraajakseen nousi Rubén Darío Paredes, ja Noriega yleni puolustusvoimien esikuntapäälliköksi. Noriega ylennytti itsensä kenraaliksi elokuussa 1983 vahvistaakseen asemaansa Panaman tosiasiallisena johtajana.
Vuonna 1984 järjestetyissä presidentinvaaleissa Noriegan tukema Nicolas Ardito Barletta voitti hyvin niukasti opposition syyttäessä vaaleja vilpillisiksi. Barlettan valta jäi kuitenkin vähäiseksi Noriegan pitäessä todellista valtaa. Barlettan erottua syyskuussa 1985 hänet korvasi varapresidentti Eric Arturo Delvalle.
Välirikko Yhdysvaltojen kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noriega oli pitkään Yhdysvaltain liittolainen ja sai rahaa CIA:lta vuodesta 1955 aina vuoteen 1986. Vastineeksi Noriega salli muun muassa Yhdysvaltain kuunteluasemien perustamisen Panamaan sekä toimi välikätenä rahan ja aseiden toimittamisessa El Salvadorissa ja Nicaraguassa toimiville oikeistovoimille. Yhdysvaltain ja Noriegan välit katkesivat vasta helmikuussa 1988, kun Yhdysvaltain huumevirasto DEA asetti hänet syytteeseen huumekaupasta. Yhdysvallat alkoi myös syyttää Noriegaa Kuuban tukemisesta.
Panamassa paljastukset Noriegan osallisuudesta oppositiojohtajan murhaan johtivat laajoihin levottomuuksiin ja presidentti Delvallen pyrkimykseen syrjäyttää Noriega. Delvalle joutui kuitenkin Noriegan kontrolloiman parlamentin erottamaksi, ja hänen sijalleen astui Manuel Solis Palma. Toukokuun 1989 presidentinvaaleissa Yhdysvaltain tukema oppositiopoliitikko Guillermo Endara sai murskavoiton, mutta Noriega mitätöi vaalituloksen.
Syrjäyttäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltain ja Panaman välien kiristyminen ja useat Yhdysvaltain tukemat kaappausyritykset johtivat 15. joulukuuta 1989 Panaman parlamentin julistamaan maan olevan sotatilassa Yhdysvaltain kanssa. 24 000 yhdysvaltalaista sotilasta hyökkäsi täysmittaisessa miehitysoperaatiossa Panamaan 20. joulukuuta. Hyökkäys johti jo muutamassa päivässä Panaman armeijan tappioon, vaikka hajanaiset taistelut jatkuivat useita viikkoja. Noriega pakeni aluksi apostoliseen nuntiatuuriin, Pyhän istuimen edustustoon mutta antautui 3. tammikuuta 1990.
Noriegan antauduttua hänet lennätettiin Yhdysvaltoihin ja asetettiin syytteeseen kahdeksasta huumekauppaa, rahanpesua ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevasta rikoksesta. Vuonna 1992 Noriega sai 40 vuoden vankilatuomion, jonka hän istui liittovaltion vankilassa Miamissa. Noriegan tuomio lyhennettiin 30 vuoteen vuonna 1999. Panama vaati hänen luovuttamistaan vastaamaan syytteisiin poliittisten vastustajien murhista, joihin hänet tuomittiin syylliseksi poissa olevana 1995. Noriegan lakimiehen mukaan hänet olisi vapautettu yhdysvaltalaisesta vankilasta syyskuussa 2007.[2] Noriega jäi kuitenkin miamilaiseen vankilaan odottamaan päätöstä luovutuksesta Ranskaan.[3]
Huhtikuussa 2010 Noriega luovutettiin Ranskaan vastaamaan rahanpesusyytöksistä.[4] Hänen asianajajiensa mukaan luovutuksella rikottiin Geneven sopimusta sotavankien kohtelusta.[3] Panamassa häntä odotti vielä 54 vuoden tuomio ihmisoikeusrikkomuksista.[3]
Kesä-heinäkuussa 2010 Pariisissa käytiin uusi oikeudenkäynti, jossa Noriega tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen kolumbialaisen huumerahan pesemisestä ranskalaispankissa.[5]
Sunnuntaina 11. joulukuuta 2011 Noriega palautettiin Panamaan, jossa häntä odotti uusia vankeustuomioita[6].
Noriega kuoli 29. toukokuuta 2017 sairaalassa pääkaupungissa Panamassa. Hänellä oli jo aiemmin todettu aivokasvain[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Manuel Noriega, former dictator of Panama, dead at 83 CNN Americas. 30.5.2017. CNN International. Viitattu 30.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Panama's Noriega to be Released from US Prison in September Voice of America. Viitattu 30.6.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c Abogados de Noriega denuncian violación de Francia del Convenio de Ginebra TeleSURtv.net. 4.5.2010. TeleSUR. Viitattu 15.10.2010. (espanjaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ USA luovutti Panaman ex-diktaattorin Ranskaan Yle Uutiset. 27.4.2010. Viitattu 27.4.2010.
- ↑ Noriegalle Ranskassa vankeustuomio Yle Uutiset. 7.7.2010. Viitattu 7.7.2010.
- ↑ Panaman ex-diktaattori palautettiin kotimaahansa hs.fi. 11.12.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.2.2014. Viitattu 12.12.2011.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manuel Noriega Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
