Masadan piiritys

Masadan piiritys
Osa ensimmäistä juutalaissotaa
Päivämäärä: 72–73 jaa. Paikka: Masada, Israel Lopputulos: Rooman voitto ja ensimmäisen juutalaissodan päätös
Osapuolet
Rooman valtakunta	Juutalaiskapinalliset
Komentajat
Lucius Flavius Silva	Eleazar ben Ya'ir
Vahvuudet
10 000	960(suurin osa ei taistelijoita)
Tappiot
?	953
Ensimmäisen juutalaissodan taistelut 1. Jerusalem - Beth Horon - Jotapata - Gamla - 2. Jerusalem - Masada

Masadan piiritys tapahtui vuosina 72–73 jaa. ja se oli ensimmäisen juutalaissodan viimeinen taistelu. Roomalaiset olivat kolme vuotta aiemmin vallanneet Jerusalemin, jonka jälkeen juutalaisten taistelutahto laski rajusti, olihan Jerusalem yksi juutalaisten pyhimmistä paikoista ja siellä sijaitsi Suuri temppeli. Masadan valtaus päätti ensimmäisen juutalaissodan.

Kun Jerusalem oli valloitettu, osa roomalaisista lähti kukistamaan aavikkolinnoituksissa piilottelevia juutalaiskapinallisia. Herodeksen linnoitus valloitettiin nopeasti, ja Makhairuksen linnoitus alistui, kun sen komentaja jäi vahingossa vangiksi vuonna 71. Jotkut kapinalliset tekivät vielä vastarintaa Masadan linnoituksessa, joka sijaitsi korkean vuoren huipulla ja vaikutti lähes valloittamattomalta. Sen oli rakennuttanut Juudean kuningas Herodes yli 400 metriä läheisen Kuolleenmeren pinnan yläpuolelle. Linnoituksen sisällä oli kaksi kauniisti koristeltua palatsia ja se oli varustettu monimutkaisilla linnoituslaitteilla.

Herodeksen kuoleman jälkeen Masadaa olivat pitäneet hallussaan roomalaiset, mutta juutalaiset sicariit valtasivat sen vuonna 66 ensimmäisen juutalaissodan sytyttyä.^[1]

Kenraali Lucius Flavius Silvalle annettiin tehtävä tämän linnoitetun kaupungin valloittamiseen. Hänellä oli komennossaan vain sodassa kunnostautunut Legio X Fretensis ja joitakin apujoukkoja. Nämä eivät kuitenkaan olleet määrävahvuisia tappioiden takia, joten Silvalla oli vain 10 000 miestä. Tämä oli kymmenkertainen ylivoima juutalaisten alle tuhanteen mieheen, naiseen ja lapseen verrattuna. Roomalaiset onnistuttiin kuitenkin torjumaan lähes kahden vuoden ajan.

Silva ympäröi kaupungin kahdeksalla legioonalaisten leirillä ja pitkällä muurilla estääkseen juutalaisten pakenemisen sekä antaakseen näille viestin, että he eivät pääsisi pakoon. Kaupunkiin oli kuitenkin edelleen vaikea päästä, joten kenraali käski rakentaa valtavan hyökkäysrampin kivestä ja savesta piiritystornia sekä muurinmurtajaa varten. Kun se oli vihdoin valmis, roomalaiset saivat aikaan pienen aukon linnoituksen muuriin, jonka juutalaiset kuitenkin nopeasti paikkasivat puusta ja maasta rakennetulla hätävarustuksella. Aukko jätti linnoituksen puolustuksen kuitenkin haavoittuvaksi. Roomalaiset sytyttivätkin improvisoidun muurin tuleen ja lopulta Legio X Fretensis valtasi linnoituksen. Sisältä he löysivät kuitenkin vain ruumiita, sillä juutalaiset olivat tehneet joukkoitsemurhan. Tappion näyttäessä varmalta sicariit olivat polttaneet ruokavarastonsa ja valinneet orjuuden sekä kuoleman välillä. Henkiin jäi vain kaksi naista ja viisi lasta, jotka roomalaiset löysivät piiloutuneena luolaan.

Nykyään Masadaa pidetään juutalaisen sankariuden vertauskuvana, ja se on suosittu vierailukohde.

• Masada

• Kohn, George C.: Dictionary of Wars. Facts on File Publications, New York, 1986. ISBN 0 948894 091
• Adrian Goldsworthy: Rooman sotilasmahti, s. 190–191. Karisto oy, 2005. ISBN 951-23-4590-0
• Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia. ((Peri tū Hiūdaïkū polemū.) Suomentanut Pauli Huuhtanen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28945-0