NFL-legendat
NFL-legendat on epävirallinen kokoelma tapahtumia, anekdootteja ja historiaa amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga National Football Leaguen erilaisista tapahtumista.
NFL perustettiin jo vuonna 1920. Liiga oli alkuaikoina vain pienten kaupunkien välinen urheiluverkosto, mutta se on kasvanut miljardiluokan liiketoiminnaksi kahdeksassakymmenessä vuodessa. NFL on kilpaillut muiden suurten ammattilaisurheilulajien, kuten baseballin, koripallon ja autourheilun kanssa koko historiansa ajan.
NFL:n historia on värikäs ja täynnä erilaisia sattumuksia, joita valokuvat, televisiokamerat tai viralliset tilastot eivät välttämättä ole taltioineet. Jotkin tarinat ovat säilyneet perimätietona sukupolvelta toiselle, toiset on voitu selvittää ja vahvistaa urheilutoimittajien ja NFL Filmsin arkistojen perusteella. Nämä legendaariset tarinat ovat jossain määrin jopa myyttisiä, mutta erittäin kuuluisia ja tärkeä osa Yhdysvaltojen ja sen suurimman urheilulajin historiaa.
Seuraavassa on luettelo erilaisista legendoista, joita pidetään käytännössä yleistietona NFL-fanien keskuudessa. Otteluiden nimet on säilytetty pääasiassa englanninkielisinä, koska niillä ne tunnetaan kaikkialla maailmassa.
1930-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "The Sneakers Game" (9. joulukuuta, 1934, New York Giants vastaan Chicago Bears, NFL:n mestaruusottelu)[1]
- Ottelu pelattiin Polo Grounds -stadionilla jäätävissä olosuhteissa. Kentän nurmi oli jäätynyt umpeen. Puoliajalla tilanteessa 3-13 Giants-valmentaja Steve Owen haetutti joukkueelleen koripallotossut paremman jalansijan saamiseksi. Giants teki 27 pistettä kymmenessä minuutissa neljännellä neljänneksellä voittaen ottelun 30-13. Jos Chicago olisi voittanut olisi se ollut kolmas mestaruus peräkkäin ja NFL:n historian ainoa joukkue joka ei kauden aikana hävinnyt yhtään ottelua.
1950-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "The Greatest Game Ever Played" (28. joulukuuta, 1958, New York Giants vastaan Baltimore Colts, NFL:n mestaruusottelu)
- NFL:n historian ensimmäisellä kerrasta-poikki –jatkoajalla keskushyökkääjä Alan Ameche sukeltaa yhden jaardin matkan maalilinjan yli ja Colts voittaa ottelun 23-17. Baltimore Colts -joukkueessa pelasi 17 tulevaa Hall of Fame -pelaajaa. Ottelu televisioitiin valtakunnallisessa NBC-verkossa yli 50 miljoonalle katsojalle. Tämän yksittäisen ottelun ansiosta amerikkalaisen jalkapallon suosio lähti hurjaan kasvuun 1960-luvulla.
1960-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "The Heidi Game" (17. marraskuuta, 1968, Oakland Raiders vastaan New York Jets)
- NBC:n valtakunnallinen lähetys oli myöhässä aikataulusta ottelun lähestyessä loppuaan. Kun Jetsin potkaisija Jim Turner teki potkumaalin, tilanne oli 29-32 Jetsin hyväksi. Pelikellossa oli jäljellä vielä 1 minuutti ja 5 sekuntia, mutta kaiken järjen mukaan Turnerin pistesuorituksen piti olla ratkaiseva. NBC päätti katkaista lähetyksen ottelusta ja aloittaa Pikku Heidi -elokuvan näyttämisen. Miljoonien pimentoon jääneiden televisionkatsojien tukkiessa vihaisilla soitoillaan NBC:n puhelinlinjat Raiders teki 2 touchdownia kahdeksassa sekunnissa ja voitti ottelun 43-32. Tapauksen takia kanava on nykyään velvollinen näyttämään ottelun kokonaisuudessaan.
- "The Guarantee" (12. tammikuuta, 1969, American Football Leaguen New York Jets vastaan NFL:n Baltimore Colts, Super Bowl III[2])
- Colts, jota vedonlyöjät pitivät 18 pisteen suosikkina, häviää 16-7 New York Jetsille. Jetsin pelinrakentaja Joe Namath ilmoitti muutamaa päivää aiemmin The Miami Touchdown Clubilla yleisölle, että "hän takaa voiton" mestaruusottelussa.
Jetsien voitto tasoitti AFL:n ja NFL:n tasoeroa.
1990-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "The Body Bag Game" l. Ruumisarkkuottelu (12. marraskuuta, 1990, Philadelphia Eagles vastaan Washington Redskins, Monday Night Football)
- Arkkivihollisten kohtaaminen on NFL:ssä vakava asia. Päiviä ennen ottelua Eaglesin valmentaja Buddy Ryan uhosi, että Eagles pieksäisi Washingtonin niin pahanpäiväisesti, että "pelaajat pitää noutaa kentältä ruumisarkuissa". Ryanin ennustus kävi miltei toteen. Eaglesin puolustus teki kolme touchdownia joukkueen voittaessa 28-14. Yhdeksän Redskins-pelaajaa loukkaantui niin vakavasti, että heidän piti poistua ottelusta – joukossa kaksi pelinrakentajaa. Keskushyökkääjä (ja aloituspotkujen palauttaja) Brian Mitchellin oli siirryttävä pelinrakentajaksi pelikuntoisten miesten loputtua kesken.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- NFL:n historia
- Total Football: The Official Encyclopedia of the National Football League (ISBN 0-06-270174-6)