Namibian historia

Namibian historia kertoo Namibian historiasta. Varhaisimmalta ajalta peräisin olevat merkit ihmisasutuksesta Namibian alueella ovat yli 25 000 vuoden takaiset kalliomaalaukset Oranjejoen pohjoispuolella. Myös Twyfelfonteinista on löydetty kalliomaalauksia, jotka ovat peräisin ajalta 5000 ekr.^[1] Varhaisia Namibian alueella asuneita kansoja olivat sanit sekä Khoi-kansoihin kuuluneet namat ja damarat. Näistä kansoista damarat osasivat käyttää kuparia. Myöhemmin alueelle saapuivat bantukansat, joihin kuuluvat hererot asuttivat maan keskiosaa. Ovambot ja kavangot puolestaan asuttivat maan pohjoisosaa. Bantut toivat mukanaan maatalouden harjoittamisen. Ensimmäisinä eurooppalaisina portugalilaiset alkoivat vierailla Namibian rannikolla 1400-luvun loppupuolella. 1700-kuvulta lähtien Namibiaan tuli Kapmaasta kauppiaita, tutkimusretkeilijöitä ja lähetyssaarnaajia. Englanti valloitti Walvis Bayn 1870-luvulla. Namibia joutui Saksan hallintoon 1890-luvulla. 1900-luvun alussa hererot ja namat kapinoivat Saksaa vastaan, mikä johti verisiin sotiin. Lisäksi ihmisiä kuoli paljon vankileirien huonoissa oloissa ja nälän vuoksi. Ensimmäisen maailmansodan alussa Etelä-Afrikka valtasi Namibian. Etelä-Afrikan hallinnon aikana tärkeimpiä elinkeinoja olivat timanttien myynti sekä liha- ja kalatalous. Rotuerottelu lisäsi mustan väestön köyhyyttä. 1966 YK julisti Namibian huoltohallinta-alueeksi, mutta Etelä-Afrikka ei noudattanut päätöstä. Namibiassa heräsi Etelä-Afrikan hallintoa vastustavaa vastarintaa ja pian Lounais-Afrikan kansanjärjestön SWAPOn toimesta alkoi sissisota. Namibia itsenäistyi 1990.^[2]