Nivhin kieli

Nivhin kieli (aikaisempi nimitys giljakki; nivhiksi нивхгу, nivhgu) on Venäjän Kaukoidässä Amurjoen varrella ja Sahalinin saarella asuvien nivhien puhuma kieli.

Nivhien perinteistä asuinaluetta on Amurin alajuoksu, Tatariansalmen rannikko sekä Sahalinin luoteis- ja itärannat.^[1] Nykyään suurin osa asuu Habarovskin aluepiirin Alejevkan taajamassa sekä Sahalinin alueen Nekrasovkan ja Noglikan taajamissa. Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 4 600 nivhiä ja 1 200 nivhin kielen puhujaa. 76,2 % kansasta puhui äidinkielenään venäjää ja 23,3 % nivhiä.^[2] Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 5 200 nivhiä^[3] ja 688 nivhin kielen puhujaa.^[4] Sahalinin nivheistä kieltä ilmoitti osaavansa 284 henkeä, Habarovskin alueella 193.^[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 198 nivhin puhujaa^[6].

Nivhi on isolaattikieli: sillä ei tiedetä olevaan mitään sukulaiskieliä. Pitkän ajan kuluessa siihen ovat vaikuttaneet tunguusikielet orokki, evenki, nanai ja negidaali. Kieli jakautuu Amurin ja Sahalinin päämurteisiin, joiden välillä on huomattavia eroja.^[7]

1930-luvun alussa nivhin kielen Amurin murretta varten laadittiin latinalaiseen kirjaimistoon perustunut kirjakieli. Vuonna 1953 siirryttiin kyrilliseen kirjaimistoon ja vuonna 1979 laadittiin kirjoitusjärjestelmä myös Sahalinin murretta varten. Nivhiksi on julkaistu äidinkielen oppikirjoja, kansanperinnekokoelmia sekä vähäinen määrä kaunokirjallisuutta. Kieltä opetetaan aineena viidessä koulussa. Opettajia koulutetaan Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa.^[8] Vuonna 1990 Sahalinilla alettiin julkaista nivhinkielistä lehteä Nivh dif.^[9]

Nivhin kirjaimisto:

Nivhi on erittäin uhanalainen kieli. Nykyään sitä puhuu vain vanhin ikäpolvi. Nuoriso on siirtynyt käyttämään venäjää.^[10]

• Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2

• Endangered Languages of Siberia: The Nivkh language (englanniksi)
• Ethnologue: Gilyak (englanniksi)

n k m Paleosiperialaiset kielet Tšuktšilais-kamtšatkalaiset tšuktšilaiset alutori karaga † palana tšuktši kerekki korjakki kamtšatkalaiset (länsi-)itelmeeni itäitelmeeni † eteläitelmeeni † Jeniseiläiset pohjoiset ketti jugi † eteläiset arini † assani † kotti † pumpokoli † Jukagiiriset tšuvani † pohjoisjukagiiri omokki † eteläjukagiiri Amurilaiset nivhi amurin nivhi itä-sahalinin nivhi etelä-sahalinin nivhi Ainulaiset ainu hokkaidōn ainu kuriilien ainu † sahalinin ainu † Eskimo-aleuttilaiset eskimolaiset inuittilaiset kalaallisut inuinnaqtun inuktitut inupiatun inuvialuktun netsiliki jupikkilaiset alutiiq alaskanjupik nunivakintšupik siperianjupik naukaninjupik sireniki † aleuttilaiset aleutti mednyj aleutti † Kieliryhmillä ei välttämättä ole keskinäistä sukulaisuutta.