Pahoinvointi
_-_Foto_Giovanni_Dall%27Orto,_6-Dec-2007-cropped.jpg)
Pahoinvointi on yleinen oire, jolle ominaista on epämiellyttävä tunne, johon liittyy tuntemus lähestyvästä tarpeesta oksentaa. Pahoinvointi usein myös edeltää varsinaista oksentamista, mutta se voi myös esiintyä oksentelusta erillisenä epämiellyttävänä tuntemuksena. Pahoinvointi ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire jostakin muusta sairaudesta tai kehon tilasta.[1]
Vaikka pahoinvointiin liittyvä epämiellyttävä tunne paikantuu usein vatsan alueelle, ei pahoinvoinnin syy aina liity vatsan alueen sairauksiin.[2] Lukuisten pahoinvointia aiheuttavien vatsan sairauksien ohella yleisiä syitä pahoinvoinnille ovat hermostoon liittyvät syyt kuten matkapahoinvointi tai migreeni sekä useat yleissairaudet kuten huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes tai laajalle levinneet yleisinfektiot.[2] Sairauksien ohella myös esimerkiksi raskaus voi aiheuttaa pahoinvointia.[3]
Yleisimpiä syitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pahoinvoinnin taustalla on useimmiten orgaaninen syy, eli se on harvoin pelkästään vatsan toiminnallinen muutos ilman taustalta löydettävissä olevaa tilaa tai sairautta.[3]
Tyypillisiä pahoinvointia aiheuttavia sairauksia ovat erilaiset suolistotulehdukset. Näitä voi aiheuttaa esimerkiksi ruokamyrkytys, norovirukset, kampylobakteerit, salmonella, shigella tai EHEC. Suolistotulehdukseen liittyvä pahoinvointi oksennuksineen alkaa yleensä äkisti. Oksentelu voi olla rajua ja sapensekaista. Tyypillisesti suolistotulehdukseen liittyy pahoinvoinnin ja oksennusten lisäksi myös ripulia. Lähes kaikki äkilliset suolistotulehdukset paranevat itsestään ilman hoitoa 1-3 vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta.[2]
Muita ei-infektioperäisiä vatsan sairauksia joihin liittyy pahoinvointia ovat etenkin mahahaava, mahakatarri ja suolitukos. Näihin liittyy usein voimakas ja useita päiviä kestävä vatsakipu.[2]
Yleisimpiä neurologisia syitä pahoinvoinnille on migreeni, johon liittyy tyypillisesti pahoinvoinnin lisäksi sykkivä päänsärky. Myös eimerkiksi aivokalvontulehdus ja aivoverenkiertohäiriöt voivat muiden oireiden ohella aiheuttaa pahoinvointia.[2]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pahoinvointi johon ei liity vakavia yleisoireita voidaan hoitaa kotona, etenkin jos on aihetta epäillä pahoinvoinnin liittyvän tarttuvaan vatsatautiin. Myös muuhun tuttuun ja hyvänlaatuiseksi tunnettuun tilanteeseen, kuten aiemmin todettuun migreeniin liittyvä päänsärky, voidaan hoitaa yleensä kotihoidossa. Pääsääntönä pahoinvoinnin kotihoidossa on, että kiinteän ruuan syömistä vältetään, sillä se usein voimistaa pahoinvointia ja aiheuttaa oksentamisen. Nesteitä on aiheellista nauttia pieninä annoksina, sillä suuret kerta-annokset usein provosoivat oksentelua.[2]
Mikäli nopeasti kehittyneeseen pahoinvointiin liittyy voimakas ja uudenlainen päänsärky, jonka taustalla ei ole aiemmin todettu migreeni, tulee potilaan hakeutua lääketieteelliseen hoitoon välittömästi kallonsisäisen syyn poissulkemiseksi. Päivystysluonteinen arvio on myös tarpeen muutaman tunnin sisällä, mikäli voimakas mahakipu aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua ilman ripulia tai pahoinvointiin liittyy voimakasta yleiskunnon laskua.[2]
Hoitoa vaativan pahoinvoinnin syy tulee aina pyrkiä selvittämään ennen hoidon aloitusta. Hoito on syynmukaista. Myös pahoinvointia hillitseviä lääkehoitoja on saatavilla, mutta näiden käyttö tulee varata tilanteisiin, joissa pahoinvoinnin syy on jo tiedossa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nausea & Vomiting: Treatment & Care Cleveland Clinic. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Pahoinvointi ja oksentelu Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ a b c Pahoinvointi www.kaypahoito.fi. Viitattu 9.5.2023.