Raastinkieli
Raastinkieli eli radula on nilviäisillä tavattava anatominen rakenne, jolla ne hienontavat ruuan.[1] Se on muodostunut kitiinisistä terävistä hampaista, jotka ovat riveissä.[2] Sellainen on kaikilla muilla nilviäisillä, mutta suurimmalta osalta simpukoista se puuttuu, koska ne suodattavat ravintonsa vedestä.[3]
Raastinkielen pinnassa on kitiinistä muodostuneita teräviä hampaita riveissä samaan tapaan kun raspissa. Kitiini on samaa ainetta, jota on esimerkiksi niveljalkaisilla ravuilla ja hyönteisillä on ulkoisessa tukirangassaan. Kielen ulkoreunan hampaat hajoavat vanhetessaan ja samalla keskelle kasvaa uusia, jotka vanhetessaan siirtyvät vuorostaan ulommaksi. Kielessä on sauvamainen lihas-rustoelementti (odontofori), joka tukee kieltä, kun se repii ja raastaa ruuan hienoksi, jotta nilviäinen voi niellä sen.[2]
Mustekalat, kuten seepia, paloittelevat ruokansa papukaijamaisella nokallaan ennen kuin alkavat hienontaa sitä raastinkielellään.[2]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
Mikroskooppikuva viinimäkikotilon (Helix pomatia) raastinkielestä. -
Kalmarin raastinkieltä mikroskooppikuvassa. -
Mikroskooppikuva rantaetanan (Deroceras laeve) kielestä. -
Mikroskooppikuva Aplysia juliana ‑kotilon kielestä. -
Mikroskooppikuva Marstonia comalensis ‑kotilon kielestä.
_radula.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mehtola, Johanna: Ukkoetana on Euroopan suurin Luonto -lehti. 7/2014. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Ahola, Aapo: Seepia on viisas. Seepia -lehti, 1999, . vsk, nro 1, s. 3-7. . doi: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Ocean Anilmals – Mollusks Missouri Botanical Garden. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karala, Maija: Ihmeellinen lihaskimppu Geo -lehti. 9.10.2019. Arkistoitu 13.1.2020. Viitattu 1.12.2019. (englanniksi)