Robert Grosseteste
Robert Grosseteste (n. 1175 – 9. lokakuuta 1253) oli englantilainen valtiomies, teologi ja Lincolnin piispa. A. C. Crombie on kutsunut häntä ”keskiaikaisen Oxfordin tieteellisen ajattelun todelliseksi perustajaksi, ja jossain määrin jopa koko modernin Englannin älyllisen perinteen perustajaksi”.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grosseteste syntyi vaatimattomaan perheeseen Suffolkissa. Hänen elämästään ennen vuotta 1230 tiedetään vain vähän. Hän on saanut yleistävää koulutusta jossain Englannissa, mahdollisesti Lincolnissa, ja jatkanut opintojaan mahdollisesti Herefordissa, joka oli tuohon aikaan tieteellisen oppineisuuden keskus. Hän opiskeli teologiaa 1200-luvun alussa, mutta on kiistanalaista, tapahtuiko se Oxfordin yliopistossa vai muualla.[1]
Vuonna 1235 Grossetestesta tuli Lincolnin piispa, ja hän pysyi virassa kuolemaansa asti.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grosseteste kirjoitti joukon varhaisia teoksia latinaksi ja ranskaksi toimiessaan kirjurina. Näihin kuuluivat muun muassa Chasteua d’amour, joka oli allegorinen runo maailman luomisesta ja kristillisestä lunastuksesta, sekä joukko muita runoja sekä tekstejä taloudenpidosta ja hovietiketistä. Hän kirjoitti myös joukon teologisia teoksia, mukaan lukien vaikutusvaltainen Hexaëmeron 1230-luvulla.
Grosseteste tunnetaan nykyään kuitenkin lähinnä omintakeisena ajattelijana, jonka työt käsittelivät sitä mitä nykyään kutsuttaisiin luonnontieteeksi tai tieteelliseksi metodiksi.
Vuodesta 1220 vuoteen 1235 hän kirjoitti lukuisia tieteellisiä tutkielmia, kuten:
- De sphera, pitkä kirjoitus monenlaisista aiheista.
- De accessione et recessione maris, vuorovesistä ja niiden liikkeistä.
- De lineis, angulis et figuris, matemaattisesta todistelusta luonnontieteissä.
- De iride, sateenkaarista.
Hän kirjoitti myös joukon kommentaareja Aristoteleen teoksiin, mukaan lukien länsimaailman ensimmäisen kommentaarin Toiseen analytiikkaan sekä kommentaarin Fysiikkaan. Grosseteste myös käänsi kirjallisuutta. 1200-luvun puolivälin jälkeen alettiin arvostaa kääntämistä suoraan kreikasta. Grosseteste teki tällöin korjattuja käännöksiä Aristoteleen teoksista.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Robert Grosseteste The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ Charles Burnett: Translation and transmission of greek and islamic science to latin christendom.Teoksessa: David C. Lindberg & Michael H. Shank (toim.): The Cambridge History of Science. Volume 2. Medieval Science, s. 341–364. Cambridge University Press, 2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alkuin
- Rabanus Maurus
- Johannes Scotus Eriugena
- Avicenna
- Petrus Damianus
- Avicebron
- Anselm Canterburylainen
- Roscellinus
- Bernardus Chartreslainen
- Theodoricus Chartreslainen
- Avempace
- Gilbertus Porretanus
- Pierre Abélard
- Willelmus Concheslainen
- Petrus Lombardus
- Johannes Salisburylainen
- Averroës
- Maimonides
- Robert Grosseteste
- Albert Suuri
- Alexander Halesilainen
- Petrus Hispanus
- Willelmus Auvergnelainen
- Henri Ghentiläinen
- Roger Bacon
- Bonaventura
- Tuomas Akvinolainen
- Sigerus Brabantilainen
- Boethius Dacialainen
- Mestari Eckhart
- Johannes Duns Scotus
- Vilhelm Occamilainen
- Jean Buridan
- Godefridus Fontaineslainen
- Aegidius Roomalainen
| ||||||||||||||||||||||||||
