Sloveeni
Sloveeni | |
---|---|
Sloveenin kielen puhuma-alue |
|
Oma nimi | slovenščina, slovenski jezik |
Tiedot | |
Alue |
Slovenia Italia Unkari Itävalta |
Virallinen kieli |
Slovenia Euroopan unioni Itävalta (vähemmistökieli) Italia (vähemmistökieli) |
Puhujia | 2,5 miljoonaa |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Slovenian taide- ja tiedeakatemia[1] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
slaavilaiset kielet eteläslaavilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | sl |
ISO 639-2 | slv |
ISO 639-3 | slv |
Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.[2] Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat serbokroaatti ja molisenkroatia.[3]. Sitä puhuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä Sloveniassa sekä naapurimaissa Italiassa, Unkarissa ja Itävallassa.[4]
Kielellä on virallisen kielen asema Sloveniassa ja Euroopan unionissa.[5][6] Lisäksi kielellä on virallisen vähemmistökielen asema Italiassa ja Itävällassa.[7][8]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[9] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan sloveeniksi vuonna 1584.[10]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sloveeni jakaantuu kymmeniin murteisiin, jotka eroavat toisistaan niin paljon, että ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa. Esimerkiksi itäisimmällä prekmurščinan tai prekmursko narečje -murteella, jota puhutaan Prekmurjessa ja Unkarissa, on noin 80 000 puhujaa. Sillä oli myös 200 vuoden ajan 1900-luvun alkuun asti oma kirjallinen traditionsa ja sanomalehdistö.[11] Toinen standardi-sloveniasta merkittävästi eroava murre oli rozajanski langač (sloveeniksi rezijanščina), jota puhuttiin Resian laaksossa Italian Udinessa.
Standardi-slovenia eli niin sanottu uusi slovenia luotiin 1800-luvun puolivälissä. Se perustuu alun perin 1500-luvulla Ljubljanassa puhuttuun kieleen, jolla Primož Trubar julkaisi ensimmäisen kirjan vuonna 1550 ja jolle Jurij Dalmatin käänsi Raamatun vuonna 1584. Kieltä vakiinnutti Jernej Kopitar vuoden 1809 kieliopillaan, mutta sen jälkeen monien sanojen oikeinkirjoitusta muutettiin vielä muinaiskirkkoslaavia vastaavaksi ja kieleen otettiin muiden slaavilaisten kielten ja kirkkoslaavin mukaiset monikkomuodot.[12]
Äänneoppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | |
---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | |||
Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
Affrikaatta | ts | ʧ | ʤ | |||
Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | |
Approksimantti | j | ||||
Tremulantti | r |
Lähde:[13]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puolisuppea | e | o | |
Puoliavoin | ɛ | ə | ɔ |
Avoin | a |
Lähde:[13]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sloveenissa on kuusi sijamuotoa ja kolme kieliopillista sukua. Muista slaavilaisista kielistä sloveeni eroaa siten, että siinä on yksikön ja monikon lisäksi edelleen duaali, tasan kahta asiaa tarkoittava kieliopillinen luku, joka on muista kielistä hävinnyt.[14]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Vsi ljudje se rodijo svobodni ter imajo enako dostojanstvo in pravice. Dana sta jim razum in vest, in bi morali drug z drugim ravnati v duhu bratstva.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ sazu.si Slovenian Academy of Sciences and Arts. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Slovene Ethnologue. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.3 - Slovenian glottolog.org. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Slovenian language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Slovenian Language Basics & Phrases 2022. Ljubljana.info. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Official language 2022. Portal GOV.SI. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Norme in materia di tutela delle minoranze linguistiche storiche 1999. parlamento.it. Viitattu 16.8.2022. (italia)
- ↑ Gesamte Rechtsvorschrift für Wiederherstellung eines unabhängigen und demokratischen Österreich 17.8.2022. Bundesministerium für Digitalisierung und Wirtschaftsstandort. Viitattu 16.8.2022. (saksa)
- ↑ ScriptSource - Slovene written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 16.8.2022.
- ↑ Slovene in Slovenia 2022. Joshua Project. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Neologisms of the First Prekmurje Newspaper Prijatel, NATALIJA ULČNIK, University of Maribor
- ↑ The dual in Slovene dialects, Tjaša Jakop, s. 2
- ↑ a b Greenberg, Marc L.: A Short Reference Grammar of Standard Slovene (pdf) (s. 20–21) 2006. University of Kansas. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Slovenian Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo.com. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sloveeni Wikimedia Commonsissa