Spitzer
| Spitzer | |
|---|---|
| Alkuperäinen nimi | Spitzer Space Telescope |
 Taiteilijan näkemys Spitzer-avaruuskaukoputkesta |
|
| Organisaatio | NASA |
| Tehtävätyyppi | Infrapunasäteilyn mittaaminen ja kuvantaminen |
| Laukaisu | 24. elokuuta 2003 |
| Massa | 950 kg |
| Aiheesta muualla | |
| Spitzer Space Telescope Virallinen sivusto | |
Spitzer on avaruusteleskooppi, joka mittaa infrapunan aallonpituuksia ja havainnoi lämpösäteilyä, joka on peräisin sekä kooltaan että lämpötilaltaan vaihtelevista taivaankappaleista. Teleskooppi on nimetty Lyman Spitzerin mukaan.
NASA laukaisi satelliitin radalleen Delta II 7920H ELV kantoraketilla 24. elokuuta 2003.
Siinä on halkaisijaltaan 85-senttinen pääpeili ja kolme tieteellistä mittalaitetta, jotka havainnoivat infrapunataivasta 3–180 mikrometrin aallonpituuksilla.
Rakenne ja tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Spitzer koostuu kahdesta osasta: havaintolaitteista ja kaukoputkesta (Cryogenic Telescope Assembly, CTA), sekä itse avaruusaluksesta.[1]
Havaintolaitteet ja 85cm Ritchey-Chretien kaukoputki on jäähdytetty heliumilla äärimmäisen kylmäksi, noin 1,4 K. Ne on kiinnitetty lämpöä eristävillä kiinnikkeillä avaruuskaukoputkeen.
Jäähdyttämätön osa koostuu aurinkopaneelista (Solar Panel Assembly, ja rungosta (Spacecraft Bus).
Spitzerin aurinkokennot paitsi tuottavat yhteensä 427 W sähköä, toimivat myös lämpösuojana. Puolet paneelin pinta-alasta on aurinkokennoja ja puolet heijastimia, jotka laskevat paneelin lämpötilan noin 330 Kelviniin. Teleskooppi ei voi kääntyä yli 120 astetta auringosta, sillä silloin se ei saisi riittävästi virtaa aurinkokennoistaan.[1]
Avaruusaluksen runko (Spacecraft Bus), jossa lämminelektroniikka ja asennonsäätölaitteisto sijaitsevat, on päältä kahdeksankulmainen laatikko. Se jakaantuu yhdeksään lokeroon, joihin laitteistot on asennettu. Asennonsäätöön Spitzer käyttää reaktiopyöriä.
Tiedonsiirto Spitzerin ja Maan välillä tapahtuu NASAn Deep Space Networkin avulla. Rungon pohjaan kiinnitettyä metristä lautasantennia käytetään kaksi kertaa päivässä lähettämään edellisen 12 tunnin aikana kertyneet tiedot 85 kbps nopeudella.[2]
Mittalaitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Spitzerissä on kolme mittalaitetta, jotka on asennettu niille tarkoitettuun koteloon(Multiple Instrument Chamber).
- IRAC (Infrared Array Camera)
- IRS (Infrared Spectrograph)
- MIPS (Multiband Imaging Photometer for Spitzer)
Jäähdytys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisin kuin Hubble, Spitzer ei ole huollettavissa. Luotain käyttää nestemäistä heliumia jäähdytykseen. Jäähdytysaineen ehtyessä luotaimen laitteet tuhoutuvat. Laukaisun aikaan käyttöiäksi laskettiin 2,5 vuotta mutta teleskooppia käytettiin vielä kauan. Jäähdytysaine loppui jo 2009. Spitzer hylättiin tammikuussa 2020.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Spitzer Technology NASA. Arkistoitu 28.8.2008. Viitattu 19.8.2018 (englanniksi). Web archive 2008
- ↑ Spitzer Space Telescope Lockheed Martin Corporation. 2005. Arkistoitu 7.4.2006. Viitattu 19.8.2018 (englanniksi). Web archive 2006
- ↑ Ending in 2020, NASA’s Infrared Spitzer Mission Leaves a Gap in Astronomy scientificamerican.com. Viitattu 23.7.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Spitzer Wikimedia Commonsissa
- Watanabe, Susan & Dunbar, Brian: Spitzer Space Telescope NASA Jet Propulsion Laboratory. 30. heinäkuuta 2008. Arkistoitu 23.6.2017. Viitattu 19.8.2018 (englanniksi).
- Kuure, Kari A.: Reaktiopyörä lakkasi toiminnasta Avaruusmagasiini -blogi. 25.5.2013. Viitattu 19.8.2018. Esitellään reaktiopyörän toimintaa.
- Spitzer space telescope: Ten years of amazing views BBC - Future. 26.8.2013. Viitattu 19.8.2018 (englanniksi).
- Spitzer Space Telescope: 10 Years of Innovation NASA Jet Propulsion Laboratory / Youtube. 26.8.2013. Viitattu 19.8.2018. Esittelyvideo Spitzeristä. (englanniksi)
- Spitzer-infrapunateleskoopin kotisivu (englanniksi)