Suppo (jäätyyppi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyydettä Kymijoen Pernoonkoskissa
Pioneerit asentamassa räjähteitä Kokemäenjoen hyydepadon murtamiseksi Porissa tammikuussa 1955.

Suppo eli hyyde eli suppojää on dynaamisen jäänmuodostuksen selvennä kautta syntynyttä jäätä.[1] Sitä syntyy erityisesti jokien turbulenttisissa virtauksissa, kun veden liike ei ole tarpeeksi tasaista, jotta niihin voisi syntyä jääkansi. Supon muodostuminen aiheuttaa ongelmia vesivoimalaitoksissa, kun jäätä alkaa kasaantua turbiinien seuloihin. Ajoittain vesivoimaloiden juoksutusta joudutaan pienentämään hyyteen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.[2]

Muodostuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvipakkasillakin riittävän suuri virtausnopeus tekee mahdottomaksi yhtenäisen jääkannen muodostumisen. Tämän vuoksi turbulenttisissa joissa lämmönvaihto uoman ja ympäristön välillä on tehokasta, ja veden on mahdollista alijäähtyä eli jäähtyä jäätymispistettä kylmemmäksi. Hyydettä alkaa muodostua, kun tällaiseen veteen syntyy kasvavia ja toisiinsa tarttuvia jääkiteitä, esimerkiksi vedenpinnan yläpuolisen alijäähtyneen sumun härmistymisen tai lumihiutaleiden kautta.[3]

  1. Mustonen (toim.), Seppo: Sovellettu hydrologia, s. ss. 60-61. Mänttä: Vesiyhdistys r.y., 1986.
  2. Saimaan juoksutusta vähennetään hyytöriskin takia, YLE-uutiset 18.12.2012. Viitattu 10.4.2014.
  3. Oulujoelle tehdään jääkantta estämään suppojään muodostumista Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Muodostumisesta puuttuu mm. supon tuoton vaiheet. Myös supon estämisestä ja syntymekanismista voisi ottaa lisää selvää.