Siirry sisältöön

otollinen

Wikisanakirjasta
Katso myös: Otollinen

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

otollinen (38) (komparatiivi otollisempi, superlatiivi otollisin) (taivutus [luo])

  1. suotuisa, sovelias
    Nyt on otollinen hetki lähteä matkaan.
    Ilmasto on maanviljelykselle hyvin otollinen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈot̪olˌlinen/
  • tavutus: o‧tol‧li‧nen

Etymologia

[muokkaa]

Ottaa-verbiin perustuva johdos, joka on alkuaan uskonnolliseen kieleen muodostettu käännöslaina. Vastaavia ottaa-verbiin perustuvia johdoksia on ruotsissa, saksassa, latinassa ja kreikassa.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Aila Mielikäinen: Maallista, ajallista, inhimillistä. Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään. Kielikello, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio.