rankka

rankka (9-A) (komparatiivi rankempi, superlatiivi rankin) (taivutus[luo])

1. ankara, kova

   rankka rajuilma

2. huomattavasti voimia tai ponnisteluja vaativa, kova, raskas

   Rankka työ vaatii rankat huvit!

   rankka viikonloppu

3. Määritelmä puuttuu.

   Lehto on tosi rankka tyyppi.

   takana rankka nuoruus

• IPA: /ˈrɑŋkːɑ/, [ˈrɑŋkːɑ]

• tavutus: rank‧ka

• adverbit: rankasti
• verbit: ranketa

rankkasade

• rankka Kielitoimiston sanakirjassa
• rankka Tieteen termipankissa