Madana

Madana 'madana' jedhu salphaatti anniisaa bakka tokko irraa gara bakka biraatti bifa dambaliin ykn suudooleen dabarsuu jedhamee ibsama. Madanni anniisaa ykn suudoo madda irra ka'ee hawaa ykn jiddugalee biroo keessa imalu  jedhamee ibsamuu danda’a. Ifni, ho’i, shifdambali(microwave) fi qunnamtiin haadaalaa(shiboo-maleessa) hundi bifa madanati. Kunis kanneen armaan gadii of keessatti qabata:

madana suudoo: kan akka madana alfaa (α), madana beetaa (β), fi madana niwutiroonii.

madana Harkisaa: kan akka madana bifa dambalii harkisoo, ykn dhawaa ykn dadambaliilee(ripples) qaxxaamuraa iddoo-yeroo keessatti.

madana Sagalee: kan akka altiraasaawundii ykn sagalee irranaa, sagalee fi dambalii socho'aa .

madana elektirooloobilaa: kan akka dambalii raadiyoo, ifa mul’atu, xiyya-x fi madana gamaa (γ).

Madanni yeroo baayyee anniisaa suudoo biifaman irratti hundaa’uun gosa lamatti ramadama.. Isaan kun madana guuttiiqeessaa fi madana Alguuttiiqeessaa jedhamuun beekamu .

Yeroo Madanni wantoo ykn maatirii keenya keessa darbu, ayoon tokko elektiroonii atoomii wantoo ykn maatirii keessa jiru irraa baasuun garaagarummaa chaarjii fiduudhaan uumama . madanni guuttiiqeessaa sirnaanala saaxilamne fayyaa namaa, qabeenyaafi naannoo irratti miidhaa guddaa geessisuu danda’a. Qorannoon akka agarsiisutti; Amalli addaa addaa madanni guuttiiqeessaa naannoo keenya keessatti argamuun isaa miira keenyaan adda baasuu dadhabuu keenya yoo ta’u, keessumaa nyaataa fi meeshaaleen fayyadamaa madda madanaan faalaman hawaasa keessatti yoo babal’atan miidhaan isaa hamaa ta’a, bal’inni isaas to’annoodhaaf haala mijeessuuf kan kaa’ame ta’uu isaati .

madanni guuttiiqeessaa ol’aanaaf saaxilamuun du’a, qaama miidhamummaa dhaabbataa, caawwee dhiigaa fi kanneen biroo, dhala dhabuu, sammuu duubatti deebi’uu fi jijjiirama jeneetikii fiduu danda’a.

Yeroo qaama keessa darban dandeettii ayoonota uumuu hin qaban, garuu ho’aa fi yaa'antaa eletrikaa giddu galeessaa tishuu saaxilame keessatti maddisiisu. Yoo ho'i qaamaa olka'e dandeettii lubbiyyoo qaama keenyaa ajjeesuu ni qabaatu. Qorannoon akka agarsiisutti duuti sababa kanaan uumamuu danda’a. Qorannoowwan kunneen irra caalaan isaanii dhiibbaa fayyaa ho’i fi hammi elektirikii xiqqaa ta’e irratti kan xiyyeeffatan turan. Rakkoon fayyaa kun nama irraa gara namatti garaagarummaa qaba. Kana malees, gabaasaan Komishinii Idil-addunyaa Eegumsa Raadiyaashiniin Ayoonaayiziin Hin Taane (ICNIRP) irraa argame akka agarsiisutti, gosti raadiyaashiniin kun kaansarii fiduu danda’uu fi dhiisuu isaa irratti qorannoon adda addaa qorattoota adda addaatiin hojjetamaa jira. Komishiniin kun to’annoo gosa madana kanaaf haala mijeessuuf bu’uura idil-addunyaa kan baase yoo ta’u, biyyoota hedduu biratti fudhatama argachuun hojiirra oolaa jira. Qaamonni hundinuu hanga qorannoowwan gosootni raadiyaashiniin non-ionizing (Non-Ionizing Radiation) kun kaansarii fidu ykn hin fidu jedhan mirkanaa’ee murtoo sirrii ta’e irra ga’amutti akkuma barame addunyaa saayinsii keessatti mala of eeggannoo hordofuu akka qabnu ni hubatu.

Raadiyeeshinii ayoonizii hin taane ibsuuf, kan akka dambalii raadiyoo, maaykirooweeyii, dimachii, ifa mul’atu, Dhilgirrana /Ultra Violet/, ifasuduudaa /laser/jedhamu; Isaanis qoricha, industirii, sirna telekoomii moobaayilaa, tamsaasa raadiyoo fi televijiinii, sirna raadaraa, fi illee wiirtuuwwan bashannanaa fi CD fi DVD taphattoota keessatti bal’inaan argamu.

Maddoota raadiyaashiniin yommuu ilaallu uumamaafi kan nama tolchedha. Kaalsiyeemii raadiyoo niwukilaayidiin qaama keenya keessatti hamma murtaa’een argama, hammi isaa biyyee hunda keessatti garaagarummaa qaba, garuu pootaasiyeemii raadiyoo’aktiiwii fi raadiyoo niwukilaayidii adda addaa muuzii, buna fi kkf keessatti argama. Raadiyaashiniin gosa adda addaa (cosmic radiation) urjiilee fi galaaksii irraa gara lafaatti dhufanii dhala namaa irratti saaxilamummaa raadiyaashiniin sadarkaa murtaa’e uumu. Akka haala lafa gaarii bakka jirrutti maddoonni raadiyaashiniin baay’een dachee irratti argamu, keessumaa raadiyooniyukilaayidii yuuraaniyeemii fi tooriyeemii (madda jalqabaa) fi adeemsa manca’iinsa isaanii irraa. Ilmi namaa maddoota raadiyaashiniin uumamaan argaman kana irraa raadiyaashiniif saaxilama, kunis raadiyaashiniin duubaa jedhama. Saaxilamummaan uumamaa kun bakka bakkatti garaagarummaa qabaatus, namni tokko addunyaa guutuutti waggaatti giddu galeessaan 2.4 mSv saaxilama. Kunis saaxilamummaa raadiyaashiniin raadiyoogiraafii garaa idilee dachaa jaha.

Jeneraatonni raadiyaashiniin nam tolchees dhokataniiru Guna hin dhiqamne Maddoonni Raadiyoo’aktiiwii Cufamanii fi Hin Cufamne saffisiisaa gurguddoo ykn riyaaktaroota niwukilaraa ykn madda niwutiroonii ol’aanaa fayyadamuun oomishamuu kan danda’an yoo ta’u, warshaalee keessattis raajii X adda addaa kan oomishamanidha. Meeshaaleen raajii eksiree damee yaalaa keessatti yeroo baay’ee X- ray jedhamuun kan beekaman yoo ta’u, tajaajilli raajii eksiree gosa adda addaa kan akka raajii eksiree barame, Raadiyoogiraafii ilkaan, CT-Skaan, Maamoogiraafii-Maamoogiraafii, Fluoroscopy-Fluoroscopy, Interventional ni jiru Raadiyooloojii-Radiyooloojii Giddu-galeessaa fi kkf); Meeshaaleen raajii eksiree dameelee biroo keessatti ni argamu, fakkeenyaaf, to’annoo qulqullina oomishaalee sibiilaa industirii keessatti (fakkeenyaaf, qulqullina kutaalee xiyyaaraa fi oomishaalee sibiilaa biroo dhiibbaa olaanaa jalatti to’achuuf - Hojii raadiyoogiraafii industirii); Buufata xiyyaaraa, hoteelotaa fi gamoolee biroo hedduu keessatti nageenyaaf jecha, jechuunis meeshaalee sakatta’uuf; Industiriiwwan simintoo fi dhaabbilee barnootaa fi qorannoo keessatti, qulqullina oomishaa fi caasaa keessoo uumamaa saamuda safaruuf, akkasumas qorannoof (XRF); Tajaajila sakatta’iinsaa kennuudhaaf buufata doonii fi buufataalee sakatta’iinsa gumurukaa irratti saffisiisaa sararaawaa qorannoo fe’umsaa sadarkaa olaanaa qabu ni argama. Kunis meeshaaleen raajii eksiree waan yeroo baay’ee raajii jennee waamnu qofaaf osoo hin taane, damee hawaasummaa fi dinagdee biroo keessattis akka fayyadaman agarsiisa.