Pskovan agj
| |||||
_-_Pskov_Oblast.svg)
| |||||
| Pälidn | Pskov | ||||
| Pind - Ühtes |
48-nz' 55 399 km² | ||||
| Eläjiden lugu - Kaik |
68-nz' 636,546 ristitud (2018) | ||||
| Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš |
70-nz' 144,4 mlrd rub. (2016) | ||||
| Federaline ümbrik | Lodehline | ||||
| Venäman ekonomine region | Lodehline | ||||
| Valdkundkel' (-keled) | venäkel' | ||||
| Gubernator | Mihail Vedernikov | ||||
| Administracijan pämez' | hän-žo | ||||
| Ezitajiden Suiman ezimez' | Aleksandr Kotov | ||||
| Avtokod | 60 | ||||
| Aigvöd | UTC+3 (MSK+0) | ||||
.svg)
Pskovan agj (ven.: Псковская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.
Se mülüb Lodehližhe federaližhe ümbrikho.
Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Pskov.
Keled
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vozil 910−1348 Pskovan ruhtinazkund oli olmas, se mülüi Uz'lidnanmaha. Sid' ruhtinazkund sai avtonomijad da oli olmas vhesai 1510 Pskovan Tazovaldkundaks.
Pskovan agj om olmas vs 1944 elokun 23. päiväspäi. Vn 1957 2. päiväl redukud enččen Velikije Lukin agjan rajoniden tobmad palad mülütihe Pskovan agjaha.
Pskovan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 2001 29. päiväl keväz'kud Agjan Ezitajiden Suimal, tuli väghe sen-žo voden 12. päiväl sulakud da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Agjal om röunoid Uz'lidnan agjanke da Tverin agjanke päivnouzmas, Smolenskan agjanke suvipäivnouzmas, Vaugedvenämanke suves (sen Vitebskan agjanke, 305 km), Lätänmanke (214 km) da Estinmanke (270 km) päivlaskmas, Leningradan agjanke pohjoižes. Pskovan agj om mererandatoi.
Pind om 55 399 nellikkilometrad. Mec otab territorijan 38%, sod ottas kümnendest. Znamasižed joged oma Sur' sen ližajogidenke (Iss, Čeröh, Pskovanjogi), sid' Lovat' da Šelon' (lanktas Il'men'-järvhe), Plüss agjan pohjoižes om Narvan ližajogi. Kaik joged mülüdas Baltijan meren basseinha. Znamasine järv om Peipus da Pskovan estin röunal. Nece järv om videnz' surtte Evropas (3558 km²).
Reljef vajehteleb alangoišpäi kukhiže. Kaikiš korktemb čokkoim om Bežanicin ülüden Lipnickai-mägi (339 m) agjan suvipalas. Kaikiš alahaižemb om Peipusjärven pind (30 m).
Klimat om ven da Baltijan meren valatoitusele alastui.
Londuseližed varad oma turbaz, sapropel', sauvondmaterialad (mouckivi, dolomit, sauvondgips, saved, letked, gravii), mec, reskvezi.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst].jpg)
Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Mihail Vedernikov om gubernatoran vs 2018 sügüz'kun 17. päiväspäi, edel händast Andrei Turčak radoi gubernatoran vll 2009−2017. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator om mugažo agjan Administracijan pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Administracijan valdkundmehid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator da nell' muite varagubernatorad oma hänele abhu.
Pskovan agjan üks'kodine parlament om Ezitajiden Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 44 ezitajad videks vodeks. Aleksandr Kotov radab Ezitajiden Suiman ezimeheks vs 2011 tal'vkun 15. päiväspäi kahtenden strokun.
Radonoigendai tobmuz om Pskovan agjan Administracii. Agjan ohjandused, komitetad da laudkundad alištudas Administracijale, se märičeb niiden strukturad.
Vn 2018 9. päiväl sügüz'kud valitihe gubernatorad, Mihail Vedernikov sai vägestust ezmäižel tural (70,68% änid), edel sidä radoi gubernatoran velgusentäutajaks prezidentan käskön mödhe vs 2017 redukun 12. päiväspäi. Agjan Ezitajiden Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (6. kucund).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 673,423 ristitud[2]. Kaikutte seičemenz' ristit kümnepäi om lidnalaine. Kaikiš suremb ristitišt oli 1,677,000 eläjad vl 1926 (nügüdläižen röunan südäimes), sid' jogo vodel se poleni päiči 1989-ndes vodes (846 449 rist.).
Kaik om nell'toštkümne lidnad agjas da 14 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 90 tuh. ristitud vl 2015) om Velikije Luki. Vl 2018 kaik om 5 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed — 91,5%, ukrainalaižed — 1,3%, vaugedvenälaižed — 1,0%, čiganalaižed — 0,5%, toižed rahvahad — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 3,7%.
Erased toižed igähižed rahvahad: estilaižed — 0,09% (625 rist., sidä kesken setulaižed — 0,02%, 123 rist.); latvijalaižed — 0,07% (442 rist.).
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Pskovan agjan Päkäskusen tekst. — Constitution.garant.ru. (ven.)
- ↑ Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Pskovan agjan tobmuden valdkundaližiden aluzkundoiden, Administracijan da e-ohjastusen oficialine portal (pskov.ru). (ven.)
- Pskovan agjan gubernatoran oficialine sait (ведерников.рф). (ven.)
- Pskovan agjan Ezitajiden Suiman oficialine sait (sobranie.pskov.ru). (ven.)
- Pskovan agjan municipaližiden ühtnikoiden oficialine portal (reg60.ru). (ven.)
| Pskovan agjan lidnad | ||
| Dno | Gdov | Nevel' | Novoržev | Novosokol'niki | Opočk | Ostrov | Petseri | Pitalovo | Porhov | Pskov | Pustošk | Sebež | Velikije Luki | ||
